Saksalainen Sukellusvene seikkailu - Dasboot (1981)

 Saksalainen Sukellusvene seikkailu - Dasboot (1981) - pieni fanipoika mielipide

Nopea synopsis on tässä:

On vuosi 1942 ja Saksan sukellusvenelaivasto on vahvasti mukana niin sanotussa "Atlantin taistelussa" häiritäkseen ja tuhotakseen brittiläisiä merenkulkijoita. Vihollisen Paremman hävittäjäluokan ilmaannuttua saksalaiset U-veneet ovat kuitenkin alkaneet kantaa suuria tappioita. "Das Boot" on tarina yhden tällaisen U-Boatin miehistöstä, ja elokuva tutkii, kuinka tämä sukellusveneen miehistö säilyttää ammattimaisuuden sotilaina ja he yrittivät suorittaa mahdottomia tehtäviä yrittäen samalla ymmärtää ja totella Natsi hallinnon ideologiaa. jota he palvelevat.

Tämä on vuoden 1981 Länsi-Saksalainen sotaelokuva, jonka on kirjoittanut ja ohjannut Wolfgang Petersen, tuottanut Günter Rohrbach ja pääosissa Jürgen Prochnow, Herbert Grönemeyer ja Klaus Wennemann. Se on ollut esillä sekä teatterijulkaisuna (1981) että TV-minisarjana (1985). Lisäksi siitä on julkaistu useita erilaisia ​​kotivideoversioita sekä Petersenin directors cut (1997).

Elokuva tuotettiin 32 miljoonan Saksan markan budjetilla (noin 18,5 miljoonaa dollaria, mikä vastaa 34 miljoonaa euroa 2021), ja korkeat tuotantokustannukset luokittelevat sen saksalaisen elokuvan kalleimpien elokuvien joukkoon, mutta se oli kaupallinen menestys, sillä se tuotti maailmanlaajuisesti lähes 85 miljoonaa dollaria (vastaa 220 miljoonaa dollaria vuonna 2020). Columbia Pictures julkaisi sekä saksankielisiä että englanninkielisiä versioita Yhdysvalloissa teattereissa Triumph Classics - leffa-jakelijansa kautta ja ansaitsi 11 miljoonaa dollaria. Das Boot sai positiivisia arvosteluja ja oli ehdolla kuudelle Oscar-palkinnolle; kaksi näistä (paras ohjaaja ja paras sovitettu käsikirjoitus) meni Petersenille itselleen. Hän oli myös ehdolla BAFTA- ja DGA-palkinnon saajaksi.

Tätä pidetään laajalti vaikutusvaltaimmista koskaan tehtynä sukellusvene -elokuvana, ja voisin sanoa, että se on helposti autenttisin, mitä olen nähnyt. Toimintakohtaukset, tuhon tunne, oudon hiljaiset ja sitten räjähtävät syvyyspommit, klaustrofobia ja rankat olosuhteet, kaikki nämä elementit on käsinkosketeltavaa.

Mielestäni vaikuttavaa on se, kuinka elokuva toimii saksalaisena elokuvana saksalaisista sodassa, muissa elokuvissa yleensä saksalaiset maalattiin pelkästään pahoiksi. Amerikkalaiset elokuvat vielä tänäkin päivänä ylistävät ja tekevät sankarillisia roolejaan toisessa maailmansodassa, erityisesti Euroopan puolella. Mutta elokuva toisensa jälkeen Saksan elokuvateollisuus on kohdannut todellisen ongelman olla hyökkääjiä ja olla natsien vallassa. Kapteeni menee niin pitkälle, että hän nauraa avoimesti heidän radiossaan tulevalle saksalaiselle propagandalle. Kyse ei ole vain siitä, että sota on paha, vaan että natsit ovat pahoja.

Pieni joukko miehiä pienessä vedenalaisessa "peltipurkissa" yrittää selviytyä tylsyydestä yhtä paljon kuin britit, jotka ovat hyvin lähellä upottaa heidät useita kertoja. Elokuvassa loppupuolella vajotaan sukellusveneen mukana merenpohjalle ja happi meinaa loppua kesken ja kaikki potentiaali käytetään päästäkseen pinnalle. Minulla on ollut jo pari vuotta tämä leffa blurayllä. Ja näin tämän pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa videotykillä kotona kaverin kans katsellessa. Sukellusvene genre-leffoissa tämä on aivan punaisen lokakuun rinnalla kaikkien aikojen parhaana sukellusvene - elokuvana. 

Elokuvan nihilistinen viesti pysyi mielessäni pitkään. Kuinka vähän onkaan elokuvia, jotka vaikuttavat katsojiin tällä tasolla näin voimakkaasti. 

4,5/5 tähteä tämä mestariteos ansaitsee