Abel Ferraran King of New York (1990) Elokuva Arvostelu

- maaliskuuta 23, 2022

Abel Ferraran King of New York on yksi parhaimpia elokuvia omassa lajissaan ja Christopher Walkenin tähdittämä elokuva, joka on mielestäni häneltä paras näyttelijän taidonnäyte. Frank White (Christopher Walken) vapautuu vankilasta ja yrittää ottaa rikollisen alamaailman täydellisesti hallintaansa omassa valtakunnassaan. Walkenin lisäksi elokuvassa näyttelee rooleja. Jimmy Jump (Laurence Fishburne), Thomas Flanigan (Wesley Snipes), Test Tube (Steve Buscemi).

Frank White, varakas ja vaikutusvaltainen huumegangsteri, vapautetaan Sing Sing vankilasta ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan huumekaupasta tuomiotaan. Hänet ottaa kyytiin privaatti limusiini, jossa on sisällä hänen kaksi naispuolista henkivartijaansa/rakastajaansa. He ovat nuori musta nainen nimeltä Raye (Theresa Randle) ja pitkä vaalea entinen malli nimeltä Melanie (Carrie Nygren). Yhdessä he ajavat Manhattanille Queensboro Bridgen yli. Frank vaatii, että he ajavat ensin hänen vanhan kaupunginosan läpi, jossa hän varttui Lower East Sidessa, ja hän panee merkille, kuinka masentavalta ja ränsistyneeltä se nyt näyttää.

Sillä välin Emilio El Zapa (Freddy Howard), kolumbialainen huumekauppias, menee puhelinkoppiin rivitalonsa ulkopuolella soittaakseen, jossa kolme mustaa hyökkääjää ampuvat hänet lähes välittömästi. Kun ampujat lähtevät, yksi heistä pudottaa Zapan syliin sanomalehtilööpin, joka ilmoittaa Frank Whiten vapautumisesta. Kaupungin toisella puolella JFK:n kansainvälisen lentokentän lähellä sijaitsevassa hotellissa Zapan kumppani King Tito (Ernest Abuba) ovat huoneessa Jimmy Jumpin (Laurence Fishburne) ja Test Tuben (Steve Buscemi), gangsteriparin kanssa, jotka päättävät ostaa useita kiloja kokaiinia. Lopuksi he sopivat maksavansa Titolle 100 000 dollaria etukäteen plus 10 % lisää (johon sisältyy toimitus, Tito vinkkaa). Kun Tito avaa matkalaukun, jossa näennäisesti olisi rahaa, hän kuitenkin huomaa, että se on täynnä.... tamponeja. Kun hän huudahtaa, onko tämä vitsi, Jimmy sanoo, ettei se ole. Jimmy ja koeputki ampuvat Titon ja kaikki hänen henkivartijansa kuoliaaksi ja varastavat sitten kokaiinin.

Muutamaa tuntia myöhemmin Plaza-hotellin sviitissä Frank astuu ulos suihkusta ja huomaa, että Jimmy Jump, Test Tube ja kolme tappajaa odottavat häntä. He paljastuvat hänen jengin ydinjäseniksi, ja he toivottavat hänet takaisin kotiin samppanjalla ja Zapan salkkulla täynnä rahaa. Vaihdettuaan iloisia kuulumisia Frank lähtee Rayen ja Melanien kanssa tapaamaan kahta monista asianajajistaan, Joey Dalesion (Paul Calderon) ja Jenniferin (Janet Julian), kanssa illalliselle paikallisessa ravintolassa. Illallisen jälkeen, Frank julistaa tulleensa "takaisin" ja haluaa tulla valituksi pormestariksi, hän pyytää Dalesiota järjestämään tapaamisen mafiapomo Arty Clayn (Frank Gio) kanssa. Frank ja Jennifer lähtevät kyytiin metrolla, jossa paljastetaan, että hän on toinen hänen monista rakastajattaristaan. Kun Frank kohtaa kolme ryöstäjää metrojunassa (jota johtaa Harold Perrineau), Frank näyttää ensin aseensa ja antaa sitten heille nipun rahaa ja käskee heitä kysymään häntä Plaza-hotellista, jos he haluavat työtä.

Pikku-Italiaan saavuttuaan Dalesio yrittää järjestää Frankin tapaamisen Arty Clayn kanssa, mutta rikollisherra kieltäytyy tapaamasta häntä. Clay haukkuu Frankia "neekerirakastajaksi". Frank, Jump ja useat muut jengin jäsenet saapuvat seuraavana iltana Clayn seuraan, jossa Frank kertoo Claylle haluavansa prosenttiosuuden Clayn kaikista voitoista. Kun Clay kieltäytyy ja haukkuu häntä suoraan, Frank vetää aseensa ja ampuu sen rasistista mafiosoa päin. Kun hän lähtee pois, Frank ilmoittaa Clayn henchmaneille, että jos he eivät halua huonoa kohtelua kuten he nyt ovat siihen jo tottuneet, he voivat kaikki löytää töitä Plazasta. Hetkeä myöhemmin muutamat Clayn roistot (mukaan lukien Robert LaSardo) seuraavat Frankia mennessään ulos ovesta. Juonipaljastukset loppuvat tähän.

Minä en ole paljon muita Abel Ferreran elokuvia nähnyt, mutta tämän olen ja minusta tämä on melkein mestariteos. Frank White eli Christopher Walken on erittäin sopiva henkilö päärooliin. Elokuvassa Frank White säästää huumerahat paikallisen sairaalan toimintaan. Se tekee Frankistä anti-sankarin. Elokuvassa yksi humoristisempia kohtia on Frank Whiten tanssikohtaus ja mieleenpainuva sitaatti.

(se on tässä alhaalla!!)

Frank White:
There are some things I don't do.

Ja Frank tanssii tässä kohtaa.... :D :D

“- Jimmy Jump: Yo, congratulations, Frank. Congratulations, man. Them Columbian motherfuckers, they took permanent vacation in hell, if you know what I mean.
- Frank White: Well, I must've been away too long because my feelings are dead. I feel no remorse.”

Minua on paljon kiinnostanut King of New Yorkin vaikutus Rap musiikkiin, tässä on muutama esimerkki poimittuna xxl lehden artikkelista! (https://www.xxlmag.com/history-rappers-calling-themselves-king-new-york/)

The Notorious B.I.G.

“The What” (1994)

“The thrill is gone, the Black Frank White/Is here to excite/And throw dick to dykes”

Jay-Z

“The City Is Mine” (1997)

“I'm the focal point like Biggie in his prime/On the low though - shhhhh, the city is mine”

NEMS

"Bing-bong
Little dusty motherfucker, you got ringworm (Ew)
I run the whole shit, you just an intern
I'm the king of New York, you Laurence Fishburne (Fuck out of here, we outside)
Bing-bong
Little dusty motherfucker, you got ringworm (Get away from me)
I run this whole shit, you just an intern (Go get me a Dutch)
I'm the king of New York, you Laurence Fishburne (Fuck out of here, Larry)"

Minun täytyy antaa tälle mielestäni top 3:een kuuluvalla gangsteri elokuvalle. 4,5/5 tähteä joka kuvastaa sanaa melkein mestariteos!