Dario Argenton Tenebre (1982) - Pelkoa Ei Voi Paeta (1982)

 Dario Argenton Tenebre (1982) - Pelkoa Ei Voi Paeta  (spoilereita)

Yksi Dario Argenton parhaista elokuvista on tämä Tenebre elokuva. Tästä elokuvasta tietää, että ollaan jännän äärellä heti alkuteksteistä lähtien! Peter Neal (Anthony Franciosa) on amerikkalainen kauhuromaanien kirjoittaja, jonka kirjat ovat valtavan suosittuja Euroopassa. Italiassa hänen viimeisintä Tenebrae-teostaan promoamaan tulee hänen mukanaan hänen kirjallinen agenttinsa Bullmer (John Saxon) ja hänen avustajansa Anne (Daria Nicolodi). Hän ei tiedä, että häntä seuraa mustasukkainen entinen vaimonsa Jane (Veronica Lario).

Välittömästi ennen Nealsin saapumista Roomaan, murhaaja leikkaa raa'asti partaveitsellä kuoliaaksi nuoren myymälävarkaan (Ania Pieroni). Murhaaja lähettää Nealille kirjeen, jossa kerrotaan, että hänen kirjansa ovat inspiroineet häntä lähtemään murharetkelle. Neal ottaa välittömästi yhteyttä poliisiin, joka määrää etsivä Giermanin (Giuliano Gemma) johtamaan tutkintaa sekä mukanaan etsivien naiskumppani komisario Altieri (Carola Stagnaro).

Murhia tapahtuu lisää. Tilde (Mirella D'Angelo), kaunis toimittaja, murhataan kotonaan rakastajansa kanssa tappajan toimesta, jolla on välineenään partakoneen terä. Myöhemmin Maria (Lara Wendel), Nealin vuokranantajan teini-ikäinen tytär, hakataan kuoliaaksi verisesti kirveellä, kun hän on päässyt murhaajan jäljille.

Neal huomaa, että tv-toiimittaja Christiano Berti (John Steiner) näyttää olevan epätavallisen kiinnostustunut kirjailijan työstä. Yöllä Neal ja hänen toinen avustajansa Gianni (Christiano Borromeo) tarkkailevat Bertin taloa epäilyttävän toiminnan varalta. Neal päättää erkaantua Giannista saadakseen paremman näkymän. Gianni katselee kauhuissaan, kuinka kirvestä kantava hyökkääjä hakkaa Bertin raa'asti kuoliaaksi. Mutta hän ei pysty näkemään murhaajan kasvoja. Gianni löytää Nealin tajuttomana nurmikolta avoimen etuoven ulkopuolelta ja hän väittää, että hänet tyrmättiin takaapäin.

Seuraavana päivänä Giermanin rikospaikan tutkiminen paljastaa, että Bertillä oli epätavallinen pakkomielle Nealin romaaneihin, ja nyt hänen kuoltuaan murhien uskotaan loppuvan. Kuitenkin Bullmer, jolla on suhde Janen kanssa, puukotetaan kuoliaaksi hänen odottaessaan Janea.

Illalla Giannia ahdistaa ajatus, että hän oli nähnyt jotain, mutta ei tunnistanut mitään tärkeää Bertin talossa haastattelijan murhayönä. Hän palaa taloon ja yhtäkkiä muistaa, mikä oli niin tärkeää! Hän oli kuullut Bertin tunnustavan hyökkääjälleen: "Tapoin heidät kaikki, tapoin heidät kaikki!" Ennen kuin Gianni voi paljastaa tämän tärkeän yksityiskohdan kenenkään kanssa, murhaaja kuristaa hänet tämän autonsa takapenkiltä ja hän kuolee. (spoilerit loppuvat tähän)

Tenebrae on tyypillinen esimerkki giallo-elokuvagenrestä: Visuaalisesti tyylikäs, mielikuvituksellinen,  sisältää salaperäisiä julmia murhia, taiteellisia ja harkittuja kuvakulmia, lopussa murhaajan henkilöllisyys paljastetaan, jonka on tarkoitus kauhistuttaa ja yllättää katsoja täysin. Nämä kerronnalliset ja visuaaliset keinot otettiin käyttöön vuosia ennen kuin Argento teki ensimmäisen trillerinsä, "The Bird With a Crystal Plumage".  Jotkut sanovat, että ensimäinen giallo oli jo Mario Bavan elokuva "The Girl Who Knew Too Much" vuonna 1963. Elokuvasta voi nähdä myös hieman Hitchcockin tyylistä imitoitua vaikutetta.

Argenton uraa käsittelevän kirjan kirjoittaja James Graceyn mukaan Tenebressa Argento "tutkii joitain hänen toistuvia teemojaan ja huolenaiheitaan, kuten freudilaista psykologiaa, seksuaalista poikkeavuutta, tukahdutettuja traumoja, tirkistelyä, sekä väkivallan ja kuoleman fetisointia". Elokuvan lopussa kun tappaja paljastuu tuli itselläni sellainen tunne, että olinpas minä pöljä kun en hoksannut tätä. En kuitenkaan spoilaa tässäkään elokuvan loppua. Kuten monissa Argenton elokuvissa tässä käsitellään kauniiden nuorten naisten murhia ja ihmisten seksuaalisuus ja valta ovat teemana tässä. 

Elokuvasta sanotaan, että seksuaalinen sisältö ja runsas alastomuus tekevät siitä Argenton ensimmäisiä elokuvia, jossa on selkeästi eroottinen teema, ja lisäksi, että Tenebre:ssä on paljon turhautumista "angstailua" , joka on luonteeltaan erityisesti seksuaalista. Elokuvassa on pari "fläshbäkkiä" eli takaumaa, joista yhdessä esiintyy Italiassa esiintynyt malli (Eva Robins), joka sattuu olemaan "transnainen". Tämä "nuori nainen" on enimmäkseen tissit paljaana tämän ensimmäisen kohdan aikana, ja hän nöyryyttää ja alistaa nuorta miestä tukkimalla yhden hänen punaisen korkkari-kenkänsä suoraan  miehen suuhun, kun samalla ryhmä nuoria poikia pitää miestä otteessaan maassa hiekkarannalla.

Olen jo blogin alkupäässä käsitellyt yhden Argenton elokuvan "Phenomenan". Tämä Tenebrekin löytyy samasta Argenton bluray boksista. Yksi elokuva mikä olisi pitänyt ehdottomasti siihen boksiin sisällyttää on 1980 vuoden "Inferno". Lamberto Bavan Demons (1985) on myös Argenton tuottama ja laadukas tekele. Elokuvan Soundtrack on jälleen laadukasta! Claudio Simonetti ja hänen bändinsä Goblin tekevät todella hyvää jälkeä, heti alkuintrossa tulee hyvää melodiaa ja beattiä. Minulle on kyllä tullut Argenton elokuvat yksiksi lemppari elokuva teemoiksi. Niissä minusta käsitellään aikuismaisesti kauhua ja muuta tunnelmaa. Silti elokuvia katsellessa tuntee itsensä nuoreksi! 

Arvostelussa käytetty lähteenä hieman wikipediaa lähteet

Annan Tälle elokuvalla tähtiä 4/5 . Pidän tätä todella suuressa arvossa Argenton teoksista!