Band of Brothers - Taistelutoverit (2001) - TV-sarja Sodasta
Band of Brothers - Taistelutoverit (2001) - TV-sarja Sodasta
BAND OF BROTHERS – TAISTELUTOVERIT!
Sodan brutaali todellisuus, Easy Company ja matka Normandiasta Hitlerin Kotkanpesälle!
Band of Brothers – Taistelutoverit on vuonna 2001 valmistunut kymmenenosainen HBO-sotasarja, jonka taustalla ovat muun muassa Tom Hanks ja Steven Spielberg! Sarja perustuu Stephen E. Ambrosen tietokirjaan ja veteraanien haastatteluihin. Sarjan IMDb-arvosana on huikea 9,4/10, eikä korkea arvosana ole mikään ihme. Kyseessä on yksi kaikkien aikojen parhaista, realistisimmista ja vaikuttavimmista sotaa käsittelevistä tv-sarjoista! Tom Hanks ja Steven Spielberg olivat vastaavia tuottajia. Hanks myös loi sarjan yhdessä Erik Jendresenin kanssa, ohjasi viidennen jakson ja vilahtaa siinä brittisotilaana. Spielberg ei näyttele eikä ohjaa jaksoja.
Sarja kertoo Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioonan 506. laskuvarjojalkaväkirykmentin Easy-komppaniasta. Tarina alkaa sotilaiden koulutuksesta Camp Toccoassa ja jatkuu Normandian maihinnousuun, Hollannin Market Garden -operaatioon, Bastognen jäiseen helvettiin sekä lopulta Saksaan ja Hitlerin kuuluisalle Kotkanpesälle.
Tämä ei ole kuitenkaan vain tavallinen amerikkalainen sankaritarina. Sarjan tärkein aihe on taistelutoveruus: kuinka tavallisista nuorista miehistä kasvaa sodan keskellä joukko, joka pysyy yhdessä, vaikka ystäviä haavoittuu, kuolee tai menettää lopullisesti kestokykynsä!
OIKEAT VETERAANIT KERTOVAT KOKEMUKSIAAN!
Sarjan jaksojen alussa nähdään oikeita Easy-komppanian veteraaneja kertomassa sodasta. Aluksi heidän nimiään ei paljasteta, koska katsojalle ei haluta kertoa, ketkä sarjan sotilaista selviytyvät hengissä.
Tämä on todella onnistunut ratkaisu!
Vanhat miehet eivät puhu itsestään suurina sankareina. He kertovat kylmyydestä, pelosta, kuolemasta ja siitä, kuinka vieressä ollut ystävä saattoi yhtäkkiä olla poissa. Veteraanien puheissa on myös kuivaa huumoria ja sellaista hiljaista surua, jota näyttelijän olisi lähes mahdotonta esittää samalla tavalla.
Sarjan lopussa oikeat veteraanit viimein nimetään. Silloin katsoja ymmärtää, ketä on koko ajan kuunnellut. Dramatisoitu sotatarina muuttuu todellisten ihmisten muistoksi!
EASY COMPANY – NÄYTTELIJÄT JA HAHMOT!
Sarjan keskushahmo on Richard “Dick” Winters, jota esittää Damian Lewis. Winters aloittaa vänrikkinä, nousee myöhemmin kapteeniksi ja lopulta majuriksi. Hän on rauhallinen, harkitseva ja erittäin pätevä johtaja, joka ei käske miehiään tekemään mitään sellaista, mihin ei itse olisi valmis.
Lewis Nixon, jota esittää Ron Livingston, on Wintersin läheinen ystävä ja tiedustelu-upseeri. Nixon on älykäs mutta samalla alkoholisoituva ja henkilökohtaisessa elämässään eksynyt mies. Hän ei ole samanlainen taistelukentän johtaja kuin Winters, mutta hahmo näyttää hyvin, ettei sodasta selviäminen tarkoita sitä, että ihminen voisi henkisesti hyvin.
David Schwimmer esittää kapteeni Herbert Sobelia. Monille Schwimmer on ennen kaikkea Ross Frendit-sarjasta, mutta tässä hän tekee aivan erilaisen roolin! Sobel on julma ja pikkumainen kouluttaja, mutta samalla hänen armoton koulutuksensa tekee Easy Companysta fyysisesti erittäin kestävän. Hän ei kuitenkaan kykene johtamaan joukkoa oikeassa taistelussa.
Muita tärkeitä hahmoja ovat muun muassa:
Donnie Wahlberg – Carwood Lipton
Matthew Settle – Ronald Speirs
Neal McDonough – Lynn “Buck” Compton
Scott Grimes – Donald Malarkey
Frank John Hughes – William “Wild Bill” Guarnere
Michael Cudlitz – Denver “Bull” Randleman
Shane Taylor – lääkintämies Eugene Roe
Ross McCall – Joseph Liebgott
Rick Gomez – George Luz
Eion Bailey – David Webster
Kirk Acevedo – Joseph Toye
Mukana nähdään myös myöhemmin suuriksi tähdiksi nousseita näyttelijöitä, kuten Michael Fassbender, Tom Hardy, James McAvoy, Simon Pegg ja Andrew Scott! Colin Hanks esittää nuorta vänrikki Henry Jonesia, ja jopa Jimmy Fallon nähdään pienessä roolissa.
Näyttelijäjoukko on valtava, mutta hahmot alkavat vähitellen erottua toisistaan. Aluksi nimiä ja kasvoja on vaikea muistaa. Myöhemmin jokainen tuttu kasvo merkitsee jotakin – ja juuri siksi kuolemat tuntuvat niin raskailta.
NORMANDIA – SOTA ALKAA TODELLA!
D-day-jaksossa Easy Company hyppää Normandiaan yönä 5.–6. kesäkuuta 1944. Lentokoneisiin osuu, laskuvarjojoukot hajaantuvat väärille alueille ja monet miehet menettävät aseensa sekä varusteensa. Taistelusuunnitelma hajoaa jo ennen kuin sotilaat ehtivät kunnolla maahan!
Winters kokoaa ympärilleen pienen ryhmän ja hyökkää Brécourtin saksalaisille tykkiasemille. Kohtaus on yksi sarjan parhaita. Se ei ole pelkkää räiskintää, vaan siinä näytetään johtamista, liikkumista, suojaamista ja nopeita ratkaisuja.
Saksalaisia tapetaan armottomasti juoksuhautoihin, mutta sota ei tunnu videopeliltä. Jokainen juoksuhaudan kulma voi merkitä kuolemaa. Välillä vihollinen on vain muutaman metrin päässä!
Sarjan taistelukohtauksissa on paljon samaa kuin Pelastakaa sotamies Ryanissa. Kamera tärisee, äänet katoavat räjähdyksen jälkeen ja värit ovat kylmiä sekä likaisia. Väkivalta tapahtuu nopeasti ja rumasti. Sotilas ei yleensä ehdi pitää suurta puhetta ennen kuolemaansa.
KOLME PÄIVÄÄ MYÖHEMMIN SUOMESSA ALKOI TULIHELVETTI!
Suomalaiselle katsojalle Normandian maihinnousussa on myös toinen historiallinen ulottuvuus.
Länsiliittoutuneet nousivat maihin Normandiassa 6.6.1944. Vain kolme päivää myöhemmin, 9.6.1944, Neuvostoliitto aloitti valtavan tulivalmistelun Karjalankannaksella. Varsinainen läpimurtohyökkäys Valkeasaaressa alkoi 10. kesäkuuta.
Samaan aikaan kun Easy Company taisteli Normandian pelloilla ja ranskalaisissa kylissä, suomalaiset sotilaat yrittivät kestää puna-armeijan tykistön, panssarivaunujen, raketinheittimien ja lentokoneiden murskaavaa ylivoimaa!
Viipuri menetettiin 20. kesäkuuta. Sen jälkeen käytiin Tali-Ihantalan, Viipurinlahden, Vuosalmen ja Ilomantsin raskaat torjuntataistelut.
Tämä tekee Taistelutovereiden katsomisesta suomalaiselle erityisen mielenkiintoista. Sarja näyttää amerikkalaisen tien Normandiasta Saksaan, mutta samaan aikaan Suomen kohtalo ratkaistiin toisella puolella Eurooppaa.
Amerikkalaiselle sotilaalle kesä 1944 oli pitkän voittoon johtavan hyökkäyksen alku. Suomalaiselle sotilaalle se oli taistelu siitä, säilyykö Suomi miehittämättömänä valtiona!
HOLLANTI JA MARKET GARDEN – SANKARILLINEN MUTTA EPÄONNISTUNUT OPERAATIO!
Easy Company osallistuu syksyllä 1944 operaatio Market Gardeniin. Tarkoituksena oli vallata Alankomaiden tärkeät sillat ja edetä nopeasti Saksaan.
Aluksi Eindhovenissa amerikkalaiset otetaan vastaan vapauttajina. Ihmiset juhlivat kaduilla ja sotilaille annetaan ruokaa sekä juomaa. Pian tunnelma muuttuu.
Nuenenin taistelussa käy ilmi, ettei Saksa ole vielä läheskään lyöty. Brittiläisiä panssarivaunuja tuhoutuu, sotilaita kuolee ja Easy Company joutuu perääntymään.
Kohtauksissa on paljon samaa kuin klassisessa Yksi silta liikaa -elokuvassa sekä Medal of Honor: Frontline -pelissä. Frontlinessa Market Garden muuttuu vauhdikkaaksi sankaritehtäväksi, jossa yksi mies suorittaa lähes mahdottomia operaatioita. Band of Brothersissa yhdenkin kylän tai tienristeyksen valtaaminen voi hajottaa kokonaisen joukon.
Videopelissä kuolema tarkoittaa tehtävän aloittamista uudelleen. Tässä sarjassa kuollut ystävä ei palaa enää seuraavaan kohtaukseen.
BASTOGNE – SARJAN KYLMIN JA RAA’IN HELVETTI!
Bastognen jaksot ovat ehkä koko sarjan vaikuttavimmat.
Easy Company joutuu joulukuussa 1944 Ardenneille ilman kunnollisia talvivaatteita, riittävää ruokaa ja tarpeeksi ammuksia. Metsä on jäässä. Sotilaat kaivavat asemiaan kovaan maahan ja odottavat saksalaisten hyökkäystä.
Tykistökeskitykset ovat todella brutaaleja!
Muck ja Penkala kuolevat suorassa osumassa. Joe Toye ja Bill Guarnere menettävät jalkansa. Hoobler kuolee oman sotasaaliiksi ottamansa Luger-pistoolin lauettua vahingossa.
Lääkintämies Eugene Roen näkökulmasta tehty Bastogne-jakso näyttää sodan myös aivan toiselta puolelta. Roe ei juuri tapa ketään. Hän yrittää kerätä sidetarpeita, morfiinia ja plasmaa samalla kun ympärillä olevat ihmiset hajoavat kappaleiksi.
Tässä ei ole enää mitään hauskaa sotaseikkailua. Lumi, veri, hengitys ja tykistön ääni muodostavat kylmän painajaisen!
TAPETAANKO SAKSALAISIA ILMAN SÄÄLIÄ?
Sarja näyttää paljon tilanteita, joissa saksalaisia tapetaan nopeasti ja tehokkaasti. Välillä amerikkalaiset ampuvat vihollisia lähietäisyydeltä, eivätkä kohtaukset aina pysähdy pohtimaan jokaisen kuolemaa.
Erityisesti Ronald Speirsiin liittyy huhu saksalaisten sotavankien teloittamisesta. Sarja ei kuitenkaan koskaan varmasti todista, mitä todella tapahtui. Huhu tekee Speirsistä pelottavan hahmon myös omien sotilaidensa silmissä.
Tärkeä kohtaus tapahtuu Crossroads-jaksossa, kun Winters ampuu nuoren saksalaisen SS-sotilaan. Sotilas näyttää hetken lähes pojalta. Winters tappaa hänet, koska taistelutilanteessa muuta vaihtoehtoa ei käytännössä ole, mutta kasvot jäävät hänen mieleensä.
Sarja ei siis yksinkertaisesti sano, että saksalaisten tappaminen olisi hauskaa tai täysin ongelmatonta. Se näyttää, kuinka sotilas voi muuttua tehokkaaksi tappajaksi ja silti muistaa yhden kuolleen vihollisen kasvot loppuelämänsä ajan.
Silti sarja on amerikkalainen sotakertomus. Easy Companyn miehet saavat nimet, perheet, pelot ja persoonallisuudet. Suurin osa saksalaisista jää kasvottomiksi vihollisiksi. Tätä voi arvostella, vaikka sarja näyttää lopussa myös antautuvat saksalaiset väsyneinä sotilaina eikä pelkkinä natseina.
KESKITYSLEIRI – MIKSI TÄTÄ SOTAA TAISTELTIIN?
Why We Fight on sarjan raskain jakso.
Easy Company löytää Saksasta keskitysleirin. Nälkiintyneet vangit tulevat ulos parakeista. Osa ei enää pysty kävelemään. Maassa makaa ruumiita ja polttouuneissa näkyy se, mitä ihmisille on tehty.
Amerikkalaiset sotilaat ovat järkyttyneitä. He ovat taistelleet kuukausia, menettäneet ystäviään ja nähneet hirvittäviä asioita. Vasta nyt moni heistä näkee konkreettisesti, millaista järjestelmää vastaan he ovat taistelleet.
Jakso ei tarvitse suurta isänmaallista puhetta. Kuvat riittävät.
Saksalaiset siviilit väittävät, etteivät tienneet leiristä. Amerikkalaiset pakottavat heidät kantamaan ruumiita ja hautaamaan kuolleet. Tässä kohtaa sarjan sävy muuttuu lopullisesti. Sota ei ole enää vain sotilaiden välinen taistelu. Se on myös kysymys vastuusta, tiedosta, vaikenemisesta ja siitä, mitä tavalliset ihmiset hyväksyvät ympärillään.
KILPAJUOKSU BERLIINIIN – LÄNNESTÄ JA IDÄSTÄ!
Sarja seuraa amerikkalaisten etenemistä Saksaan, mutta Easy Company ei päädy Berliiniin. Se jatkaa Baijeriin, Berchtesgadeniin ja Hitlerin Kotkanpesälle.
Varsinainen Berliinin taistelu käytiin puna-armeijan ja Saksan välillä huhti–toukokuussa 1945. Länsiliittoutuneet olivat jo edenneet pitkälle Saksaan, mutta Eisenhower ei halunnut uhrata valtavaa määrää sotilaita kaupungista, joka kuului sovittuun Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeseen.
Todellinen kilpajuoksu Berliinin sisällä tapahtui enemmän Neuvostoliiton omien komentajien välillä. Stalin kiirehti Georgi Žukovia ja Ivan Konevia kaupunkiin!
Taistelutovereissa Kotkanpesän valtaus toimii amerikkalaisten symbolisena voittona. He pääsevät Hitlerin vuoristomaisemiin, juovat natsijohtajien viinejä ja katsovat Alpeille. Samaan aikaan varsinainen natsi-Saksan loppu tapahtuu Berliinin raunioissa.
Tämä on hyvä muistaa: Easy Companyn tarina on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa valtavaa maailmansotaa.
VERTAILU: PELASTAKAA SOTAMIES RYAN, MOH FRONTLINE JA TUNTEMATON SOTILAS!
Band of Brothersissa on paljon samaa kuin seuraavissa teoksissa:
Pelastakaa sotamies Ryan
Samanlainen kylmä värimaailma, tärisevä kamera, brutaali äänimaailma ja realistinen tunne siitä, ettei luoti tai kranaatti valitse kohdettaan.
Medal of Honor: Frontline (2000-luvun alun konsolipeli)
Normandia, Market Garden, eurooppalaiset kylät, saksalaiset bunkkerit ja elokuvallinen musiikki ovat tuttuja. Frontline tekee sodasta kuitenkin seikkailun, kun taas Taistelutoverit näyttää tappamisen seuraukset.
Yksi silta liikaa
Market Gardenin valtava suunnitelma, liiallinen optimismi ja operaation muuttuminen kaaokseksi yhdistävät teoksia.
Tuntematon sotilas
Ryhmä tavallisia sotilaita, erilaiset murteet ja persoonat, johtajien arvostelu, huumori pelon suojana sekä taistelutoverien menettäminen tuntuvat suomalaiselle hyvin tutuilta.
Tuntematon sotilas katsoo sotaa suomalaisen rivimiehen ja perääntyvän armeijan kautta. Band of Brothers seuraa lopulta voittavan suurvallan eliittijoukkoa. Tästä huolimatta molempien ytimessä ovat miehet, jotka yrittävät pitää toisensa hengissä.
KOKONAISARVIO!
Band of Brothers – Taistelutoverit on lähes täydellinen sotadraama!
Sarjan suurin vahvuus on se, ettei se keskity vain yhteen sankariin. Winters on kertomuksen keskus, mutta sarjan todellinen päähenkilö on koko Easy Company. Miehet vaihtuvat, arvoasteet muuttuvat ja kaatuneiden paikalle tulee uusia sotilaita, joita veteraanit eivät heti hyväksy joukkoonsa.
Taistelukohtaukset ovat edelleen todella vaikuttavia. Niissä on painoa, ääntä ja fyysistä väkivaltaa. Samalla sarja ymmärtää, että sodan kauhu ei synny vain verestä. Joskus pahinta on odottaa pakkasessa seuraavaa tykistökeskitystä tai huomata, ettei vieressä oleva ystävä enää vastaa.
Sarjassa on myös joitakin heikkouksia. Hahmoja on alussa niin paljon, että ensimmäisellä katselukerralla osa heistä menee helposti sekaisin. Saksalaisten näkökulma jää kapeaksi, ja amerikkalainen sankarikuva on välillä vahva. Jotkin henkilökuvat ja historialliset yksityiskohdat eivät myöhempien tietojen perusteella ole täysin oikeita.
Näistä puutteista huolimatta kokonaisuus toimii poikkeuksellisen hyvin. Sarja ei vanhene samalla tavalla kuin monet 2000-luvun alun tv-tuotannot. Käytännön tehosteet, puvustus, suuret lavasteet ja oikealta tuntuva lika tekevät sodasta konkreettisen.
Michael Kamenin musiikki antaa tarinalle arvokkaan mutta surullisen tunnelman. Se ei juhli sotaa, vaan muistaa ihmisiä, jotka joutuivat kokemaan sen.
FINAL TAKE – YHTEENVETO!
Band of Brothers – Taistelutoverit ei ole vain sarja amerikkalaisista sotilaista ampumassa saksalaisia. Se on tarina johtamisesta, pelosta, ystävyydestä, kuolemasta ja muistamisesta.
Normandia näyttää hyökkäyksen kaaoksen. Hollanti näyttää suuren suunnitelman epäonnistumisen. Bastogne näyttää jäätyneen helvetin. Keskitysleiri paljastaa natsijärjestelmän todellisen pahuuden. Kotkanpesä näyttää voiton, joka ei kuitenkaan palauta kuolleita takaisin.
Suomalaiselle sarja antaa myös mahdollisuuden katsoa kesää 1944 kahdesta suunnasta. Easy Company hyppäsi Normandiaan 6. kesäkuuta. Kolme päivää myöhemmin puna-armeijan suurhyökkäys alkoi Karjalankannaksella!
Lännessä alkoi matka kohti Saksan kukistamista. Suomessa alkoi taistelu koko maan tulevaisuudesta.
Sarjan lopussa sotilaat pelaavat baseballia Itävallassa. Winters kertoo, mitä miehille tapahtui sodan jälkeen. Tämä rauhallinen kohtaus kertoo lopulta enemmän kuin kaikkein suurimmat räjähdykset.
Sota loppui, mutta Easy Company ei kadonnut miesten mielistä koskaan.
Arvosana: 5/5
Yksi kaikkien aikojen parhaista sotaa käsittelevistä tv-sarjoista! Brutaali, koskettava, historiallisesti vaikuttava ja edelleen lähes ylittämätön kokonaisuus!
Näyttelijät, henkilöt ja sotilasarvot
Arvo voi muuttua sarjan aikana. Alla ovat keskeiset ja toistuvat nimet; aivan kaikki IMDb:n listaamat sotilaat, siviilit ja nimeämättömät statistit eivät mahdu järkevästi yhteen taulukkoon.
Upseerit
| Näyttelijä | Henkilö | Arvo sarjassa |
|---|---|---|
| Damian Lewis | Richard “Dick” Winters | vänrikki → yliluutnantti → kapteeni → majuri |
| Ron Livingston | Lewis Nixon | vänrikki → yliluutnantti → kapteeni |
| David Schwimmer | Herbert Sobel | yliluutnantti → kapteeni |
| Matthew Settle | Ronald Speirs | yliluutnantti → kapteeni |
| Neal McDonough | Lynn “Buck” Compton | vänrikki → yliluutnantti |
| Rick Warden | Harry Welsh | yliluutnantti |
| Jason O’Mara | Thomas Meehan III | yliluutnantti |
| Stephen McCole | Frederick “Moose” Heyliger | yliluutnantti |
| Peter O’Meara | Norman Dike | yliluutnantti |
| Donnie Wahlberg | Carwood Lipton | kersantti → ylikersantti/komppanian vääpeli → vänrikki |
| Colin Hanks | Henry Jones | vänrikki → yliluutnantti |
| Matt Hickey | Patrick O’Keefe | vänrikki |
| Peter McCabe | Donald Hoobler? | sotamies; roolitiedoissa esiintyy vaihtelua |
| Dale Dye | Robert Sink | eversti |
| Phil McKee | Robert Strayer | majuri → everstiluutnantti |
| Nicholas Farrell | brittiläinen David Dobie | everstiluutnantti |
| John Light | brittiläinen Frederick Browning | kenraaliluutnantti |
| Andrew Scott | John “Cowboy” Hall | sotamies; ei upseeri, vaikka työskentelee Wintersin ryhmässä |
| Mark Huberman | Lester Hashey | sotamies |
| Peter Youngblood Hills | Darrell “Shifty” Powers | sotamies 1. lk → korpraali |
| Robin Laing | Edward “Babe” Heffron | sotamies 1. lk |
| Marc Warren | Albert Blithe | sotamies |
| Eion Bailey | David Kenyon Webster | sotamies 1. lk |
Aliupseerit ja miehistö
| Näyttelijä | Henkilö | Pääasiallinen/korkein sarjassa näkyvä arvo |
|---|---|---|
| Scott Grimes | Donald Malarkey | sotamies 1. lk → teknillinen kersantti |
| Frank John Hughes | William “Wild Bill” Guarnere | kersantti → ylikersantti |
| Kirk Acevedo | Joseph Toye | sotamies → korpraali/kersantti |
| Michael Cudlitz | Denver “Bull” Randleman | kersantti |
| Dexter Fletcher | John Martin | kersantti |
| Rick Gomez | George Luz | teknikko, 4. luokka / kersanttia vastaava |
| Ross McCall | Joseph Liebgott | teknikko, 5. luokka / korpraalia vastaava |
| Shane Taylor | lääkintämies Eugene Roe | teknikko, 4. luokka |
| James Madio | Frank Perconte | sotamies → teknikko, 4. luokka |
| Matthew Leitch | Floyd “Tab” Talbert | sotamies 1. lk → kersantti |
| Richard Speight Jr. | Warren “Skip” Muck | sotamies |
| Tim Matthews | Alex Penkala | sotamies |
| René L. Moreno | Joseph Ramirez | sotamies |
| Michael Fassbender | Burton Christenson | teknikko, 5. luokka |
| Nolan Hemmings | Charles Grant | ylikersantti |
| Simon Pegg | William Evans | ylikersantti |
| Philip Barantini | Wayne “Skinny” Sisk | kersantti |
| Ben Caplan | Walter “Smokey” Gordon | sotamies → aliupseeri |
| Rocky Marshall | Earl “One Lung” McClung | sotamies 1. lk |
| Nicholas Aaron | Robert “Popeye” Wynn | sotamies 1. lk |
| Douglas Spain | Antonio García | sotamies |
| Craig Heaney | Roy Cobb | sotamies |
| Luke Griffin | Terrence “Salty” Harris | kersantti |
| Stephen Walters | John McGrath | sotamies |
| Jamie Bamber | Jack Foley | yliluutnantti |
| Jimmy Fallon | George Rice | vänrikki |
| Tom Hardy | John Janovec | sotamies |
| James McAvoy | James Miller | sotamies |
| Simon Schatzberger | Joseph Lesniewski | sotamies 1. lk |
| Bart Ruspoli | Edward Tipper | sotamies 1. lk |
| Peter O’Meara | Norman Dike | yliluutnantti |
| Peter Kyle | John Marshall | sotamies |
| Doug Allen | Alton More | sotamies |
| Matthew Hickey | Patrick O’Keefe | vänrikki |
Yhdysvaltalaiset arvot eivät vastaa täydellisesti suomalaisia: esimerkiksi technical grades kertoivat usein palkkaluokasta ja erikoistehtävästä, eivät välttämättä samanlaisesta johtamisasemasta kuin tavallisella kersantilla. Myös lähteet käyttävät joistakin miehistä eri ajankohtien arvoja.
Oikeat veteraanit
Jaksojen alussa nähtävät vanhat miehet ovat pääosin oikeita Easy Companyn veteraaneja, eivät näyttelijöitä. Heitä ei aluksi nimetä, jotta katsoja ei heti tietäisi, kuka dramatisoiduista henkilöistä selviää sodasta. Nimet paljastetaan päätösjaksossa.
Haastateltujen joukossa ovat muun muassa:
- Richard Winters
- Carwood Lipton
- William Guarnere
- Edward “Babe” Heffron
- Donald Malarkey
- Lynn “Buck” Compton
- Darrell “Shifty” Powers
- Frank Perconte
- Edward Tipper
- Joseph Lesniewski
- Walter “Smokey” Gordon
- Earl McClung
- Robert Noody
Haastattelut eivät olleet näyttelijöille kirjoitettuja repliikkejä. Materiaalia kuvattiin samalla, kun tehtiin dokumenttia We Stand Alone Together: The Men of Easy Company. Tuottajat päättivät käyttää otteita itse sarjan emotionaalisena kehyksenä.
Jaksot, taistelut ja brutaaleimmat kohdat
Sisältövaroitus: seuraavassa on koko sarjan juonipaljastuksia sekä kuvauksia vakavista vammoista, teloituksista ja keskitysleiristä.
| Jakso | Tapahtumat ja taistelu | Erityisen raskas sisältö |
|---|---|---|
| 1. Currahee | Toccoan koulutus, Sobelin ankara kuri, marssit Currahee-vuorelle ja valmistautuminen Normandiaan. | Ei vielä varsinaista taistelua; nöyryyttämistä, uupumusta ja vallan väärinkäyttöä. |
| 2. Day of Days | D-day 6.6.1944. Laskuvarjohyppy Normandiaan ja Brécourtin tykkiasemien valtaus. | Lentokoneita ammutaan alas, sotilaita kuolee hypyssä ja lähitaistelussa. Hall kuolee kranaattitulessa; saksalaisia ammutaan juoksuhautoihin hyvin läheltä. |
| 3. Carentan | Carentanin valtaus ja Bloody Gulchin vastahyökkäys. Albert Blithen psyykkinen lamaantuminen. | Kaupunkitaistelua, konekivääritulta ja panssarivaunuja. Saksalaisvankien oletettu teloitus Speirsin toimesta; Blithe ammutaan kaulaan. |
| 4. Replacements | Operaatio Market Garden: Eindhoven, Nuenen ja Easy Companyn epäonnistunut eteneminen. | Brittivaunuihin osuu; haavoittuneita palaa elävältä. Randleman taistelee haavoittuneena saksalaista vastaan navetassa ja tappaa tämän lähietäisyydeltä. |
| 5. Crossroads | Winters johtaa hyökkäyksen hollantilaisella pengertiellä ja osallistuu brittien pelastamiseen Operation Pegasuksessa. | Winters ampuu yksin kohtaamansa nuoren SS-sotilaan. Hän muistelee kasvoja myöhemmin syyllisyyden ja järkytyksen sekaisin tuntein. Myöhemmässä tulituksessa suuri määrä saksalaisia kaatuu. |
| 6. Bastogne | Easy puolustaa Bastognea pakkasessa ilman riittäviä talvivarusteita. Näkökulma on lääkintämies Roella. | Silpoutuneita raajoja, hoidon puutetta ja jatkuvaa tykistötulta. Belgialainen sairaala tuhoutuu pommituksessa ja Renée kuolee. |
| 7. The Breaking Point | Bois Jacques ja Foyn valtaus. Lipton yrittää pitää komppanian koossa Diken heikon johtamisen aikana. | Sarjan raaimpia kohtauksia: Muck ja Penkala kuolevat suorassa tykistöosumassa; Guarnere ja Toye menettävät jalkansa; Hoobler kuolee oman Lugerinsa lauettua. |
| 8. The Last Patrol | Haguenau. Vaarallinen yöllinen vankisieppaus joen yli. | Jackson haavoittuu omasta kranaatistaan kuolettavasti ja huutaa lääkintämiestä; Winters estää tarpeettoman toisen partion. |
| 9. Why We Fight | Easy saapuu Saksaan ja löytää Landsbergin lähellä keskitysleirin. | Sarjan emotionaalisesti raskain jakso: nälkiintyneet vangit, ruumiit, polttouunit ja paikallisten pakottaminen hautaustöihin. Väkivaltaa näytetään vähemmän toimintana mutta seuraukset ovat musertavia. |
| 10. Points | Berchtesgaden, Kotkanpesä, Itävallan miehitys ja Saksan antautuminen. | Humalainen amerikkalainen ampuu Grantia päähän; Liebgottin ryhmä jäljittää leirin komendantin, jonka teloitus esitetään suoraviivaisesti. Janovec kuolee auto-onnettomuudessa. |
Historiallinen varaus on tärkeä. Esimerkiksi sarjan lopputeksti väittää Albert Blithen kuolleen vuonna 1948. Todellisuudessa hän toipui, palveli myös Korean sodan aikana ja kuoli vasta vuonna 1967. Myös Diken, Sobelin ja joidenkin teloitusten kuvauksia on myöhemmin kiistetty tai täsmennetty.
Vertailu Medal of Honor: Frontline videopeliin vuosituhannen alusta
| Piirre | Band of Brothers | Medal of Honor: Frontline |
|---|---|---|
| Muoto | Historiallinen draamasarja | Lineaarinen ensimmäisen persoonan räiskintäpeli |
| Päähenkilö | Kokonainen oikeisiin ihmisiin perustuva komppania | Kuvitteellinen OSS-luutnantti Jimmy Patterson |
| Sodan alueet | Normandia, Alankomaat, Belgia, Saksa ja Itävalta | Omaha Beach, Ranska, Market Garden, Saksa ja kuvitteelliset vakoilutehtävät |
| Market Garden | Eindhoven–Nuenen, epäonnistuminen ja raskaat tappiot | Nijmegen/Arnhem toimii sankarillisten yksilötehtävien näyttämönä |
| Kuolema | Pysyvä menetys, suru, trauma ja ryhmän hajoaminen | Pelillinen este; vihollisia täytyy surmata pisteiden ja tavoitteiden vuoksi |
| Saksalaisten kuvaus | Vaihtelee kasvottomista vihollisista antautuviin ja haavoittuneisiin sotilaisiin | Pääosin tekoälyvihollisia ja selvästi pahoja SS-hahmoja |
| Realismi | Pyrkii ihmisten kokemukseen, vaikka dramatisoi | Historiallinen ulkoasu, mutta yksinäinen sankari suorittaa epärealistisen määrän tehtäviä |
| Tunnelma | Likainen, uuvuttava ja usein hiljainen | Seikkailullinen ja elokuvamainen |
Yhteisiä ovat D-dayn kaaos, eurooppalaiset kylät, orkesterimusiikki, amerikkalainen sotilasnäkökulma ja Pelastakaa sotamies Ryan -elokuvan estetiikka. Spielberg loi alkuperäisen Medal of Honor -idean, mutta ei osallistunut enää suoraan Frontlinen tekemiseen. Frontline ilmestyi vuonna 2002, alkaa Omaha Beachilta ja siirtyy myöhemmin Market Gardeniin sekä yhä fiktiivisempiin salaisiin operaatioihin.
Tutkija Eva Kingsepp on verrannut juuri Band of Brothersia, Pelastakaa sotamies Ryania ja Frontlinea. Hänen keskeinen havaintonsa on, että peli lainaa elokuvallista kuoleman kuvastoa mutta muuttaa sen toiminnaksi, josta pelaaja palkitaan. Sarjassa kuolema puolestaan pysäyttää kertomuksen ja jättää yhteisöön näkyvän aukon.
Mitä katsojat ajattelevat saksalaisten säälimättömästä tappamisesta?
Yhtä yhteistä “katsojien mielipidettä” ei ole, eikä keskustelupalstoja pidä käsitellä edustavana mielipidemittauksena. Keskusteluissa toistuu kuitenkin neljä tulkintaa:
Taistelutilanteen hyväksyntä. Monet näkevät taistelukohtaukset sotilaallisena selviytymisenä: Easy Company taistelee natsi-Saksaa vastaan, usein altavastaajana, eikä tilanteissa ole aikaa nykyaikaiselle moraaliselle pohdinnalle.
Vankien tappaminen on eri asia. Speirsin väitetty sotavankien teloitus, Malmedyn verilöylyn jälkeen ilmaistu kostonhalu ja leirikomendantin surma herättävät enemmän epämukavuutta. Ne eivät ole tavallista taistelua vaan mahdollisia sotarikoksia. Sarja jättää Speirsin tapauksen tarkoituksella huhuksi eikä vahvista sitä varmasti.
Sarja ei täysin juhli tappamista. Wintersin järkytys nuoren SS-sotilaan ampumisesta, Blithen lamaantuminen, Websterin raivo vetäytyviä saksalaisia kohtaan sekä viimeisen jakson saksalaiskenraalin puhe osoittavat, että vastapuolen sotilaatkin olivat ihmisiä. Siksi väite, että sarja esittäisi kaikki saksalaisten kuolemat ongelmattomina, on liian yksinkertainen.
Kritiikki amerikkalaisesta sankarimyytistä. Osa katsojista pitää saksalaisia liian tehottomina “maalitauluina”, etenkin Brécourtissa ja Crossroadsissa, ja katsoo tappiosuhteiden palvelevan amerikkalaista sankarikertomusta. Saksalaiskatsojien keskusteluissa esiintyy samalla hyväksyntää natsismin kukistamiselle mutta vastustusta ajatukselle täysin puhtaasta hyvän ja pahan sodasta.
Taistelutoverit Yleisradiossa
Ylen arkistotietojen perusteella Taistelutoverit on kuulunut Yleisradion arvostettuun ulkomaisen draaman tarjontaan, mutta se ei ole tällä hetkellä katsottavissa Yle Areenassa.
Suomalaisissa ohjelmatiedoissa mainitaan nämä esityskierrokset:
- ensiesitys kesällä 2002
- uusinta syksyllä 2003
- esitys Ylen ruotsinkielisellä digikanavalla kesällä 2005
- Yle TV1:llä 4.6.–6.8.2008
- uusi esityskierros syksyllä 2009
Ylen omassa Television tiiliskivet -ohjelmassa sarjaa käsiteltiin vielä vuonna 2011. Elokuva- ja historiantutkija Jari Sedergren luonnehti sitä sekä spektaakkeliksi että intiimiksi rivimiehen kokemukseksi: sota välittyy yksittäisten sotilaiden tunteiden, tietojen ja moraalisten ristiriitojen kautta. Yle Areena: Television tiiliskivet – Taistelutoverit
Täydellinen vanhojen lähetysten tietokanta ei enää näy Ylen verkkopalvelussa, joten vuoden 2002–2009 luettelon kaikkia kanavia ja kellonaikoja ei voi vahvistaa Ylen nykyisiltä sivuilta. Ainakin vuoden 2008 TV1-kierros on kuitenkin dokumentoitu päivämäärineen. Ylen ja HBO:n laajempi ohjelmayhteistyö alkoi vuonna 2007 ja päättyi uusien sarjojen osalta vuoden 2015 alussa; Band of Brothers mainittiin yhtenä Ylen esittämistä tunnetuista HBO-tuotannoista. Yle News
Miksi sarja näyttää suomalaisesta erilaiselta?
Suomalaiselle katsojalle Taistelutoverit on samanaikaisesti tuttu ja vieras sotakertomus.
Tuttua ovat:
- pieni sotilasyhteisö ja aseveljeys
- tykistötulen alla odottaminen
- pakkastaistelu ja huollon puutteet
- reserviläisten ja nuorten miesten muuttuminen sotilaiksi
- kaatuneiden muistaminen ilman suuria sankaripuheita
- johtajien arvosteleminen käytännön pätevyyden perusteella
Erityisesti Bastognen talvi voi muistuttaa suomalaista katsojaa talvi- ja jatkosodan kertomuksista: kylmyydestä, motituksesta, vähäisistä varusteista ja tykistön aiheuttamasta avuttomuudesta.
Vieras elementti on amerikkalaisen sodan valtava aineellinen voima. Easy Company kärsii ajoittain puutteesta, mutta sen takana on lopulta valtava ilma-, tykistö-, kuljetus- ja huoltojärjestelmä. Suomalaiset kävivät kesällä 1944 omat ratkaisutaistelunsa huomattavasti pienemmillä voimavaroilla ja samalla epävarmoina siitä, säilyisikö koko valtio itsenäisenä.
Toinen ero on sodan päätepiste:
- amerikkalaisille tie kulkee Saksaan, vapautettuihin kaupunkeihin ja voittoon
- suomalaisille kesän 1944 torjuntataistelut johtavat raskaaseen aselepoon, alueluovutuksiin ja saksalaisten karkottamiseen Lapista
Siksi suomalainen sotamuisti on usein vähemmän yksiselitteinen voittokertomus.
Normandia ja Suomi: ratkaisevat kolme vuorokautta
Aikajärjestys on todella hätkähdyttävä:
| Päivä | Länsi-Eurooppa | Suomen rintama |
|---|---|---|
| 6.6.1944 | Länsiliittoutuneet nousevat maihin Normandiassa | Suomen rintamalla jatkuu vielä näennäisesti rauhallinen asemasotavaihe |
| 9.6.1944 | Liittoutuneet laajentavat Normandian sillanpäätä | Neuvostoliitto aloittaa valtavan tykistö- ja ilmavalmistelun Valkeasaaressa |
| 10.6.1944 | Taistelut jatkuvat Normandiassa | Varsinainen läpimurtohyökkäys murskaa pääasemaa Valkeasaaressa |
| 14.6.1944 | Liittoutuneet kamppailevat yhä Normandian hedgerow-maastossa | VT-linja murtuu Kuuterselässä |
| 20.6.1944 | Caen ei ole vieläkään kokonaan liittoutuneiden hallussa | Puna-armeija valtaa Viipurin |
| 22.6.1944 | Normandian taistelu jatkuu | Operaatio Bagration alkaa Valko-Venäjällä |
Suurhyökkäyksen ensimmäinen tulivalmistelu alkoi Karjalankannaksella aamulla 9.6.1944, täsmälleen kolme vuorokautta Normandian maihinnousun jälkeen. Pääisku seurasi 10. kesäkuuta. Valkeasaaressa suomalaiset asemat peittyivät tykistön, raketinheittimien ja lentokoneiden tuleen niin, että oma tulenjohto menetti näkyvyyden pölyn ja savun vuoksi.
Oliko hyökkäys tarkoitettu Normandian tueksi?
Osittain se kuului samaan liittoutuneiden strategiseen kokonaisuuteen, mutta sitä ei pidä pitää suorana kolmen päivän varoitusajalla järjestettynä vastauksena D-dayhin.
Stalin oli Teheranin konferenssissa 1943 luvannut aloittaa suuren neuvostohyökkäyksen länsiliittoutuneiden maihinnousun yhteydessä. Pääasiallinen Saksan armeijaa murskaava kesähyökkäys oli kuitenkin Operaatio Bagration, joka alkoi Valko-Venäjällä 22.6.1944.
Karjalankannaksen Viipuri–Petroskoi-operaatiolla oli oma tavoite:
- pakottaa Suomi irti sodasta
- poistaa Leningradiin kohdistunut sotilaallinen uhka
- lyödä suomalaisarmeija tai työntää se kauas vuoden 1941 asemista
- vapauttaa neuvostojoukkoja myöhempiin operaatioihin Saksaa vastaan
Suomalaisjohdossa juuri Berliini-ajattelu vaikutti vaarallisesti arvioihin. Kuviteltiin, että Stalin käyttäisi päävoimansa mahdollisimman nopeasti Saksaa vastaan eikä tuhlaisi aikaa Suomen rintamaan. Neuvostojoukkojen keskittämisestä saatiin tiedusteluhavaintoja, mutta niiden merkitystä vähäteltiin. Tästä seurasi strateginen yllätys – ei täydellinen tiedustelutietojen puute.
Millainen rinnastus Taistelutovereihin syntyy?
Sarjan toisessa jaksossa Easy Company hyppää Normandiaan yönä 5.–6.6.1944. Samaan aikaan suomalainen sotilas Karjalankannaksella eli aivan toisenlaisessa todellisuudessa:
Amerikkalaiselle sotilaalle D-day oli pitkä ja vaarallinen tie kohti voittoa. Suomalaiselle sotilaalle sama ajankohta merkitsi kysymystä siitä, vallataanko maa tai pakotetaanko se ehdottomaan antautumiseen.
Tämä on sarjan merkittävin suomalainen “sokea piste”. Taistelutoverit antaa ymmärrettävästi vaikutelman, että Euroopan ratkaiseva sota alkoi Normandiassa. Todellisuudessa Saksa taisteli samanaikaisesti valtavaa sotaa idässä, ja Suomi joutui aivan D-dayn jälkeen oman olemassaolonsa kannalta ratkaisevaan taisteluun.
Tali-Ihantala suhteessa Normandiaan
Suomalaisessa muistissa Tali-Ihantala on kesän 1944 ratkaiseva puolustustaistelu. Sen merkitys oli Suomelle valtava, vaikka taistelu oli koko Euroopan sodan mittakaavassa paljon pienempi kuin Normandian kampanja tai Operaatio Bagration.
Keskeinen tulos oli, ettei puna-armeija saanut aikaan uutta strategista läpimurtoa Viipurin jälkeen. Torjuntaan vaikuttivat:
- suomalaisen tykistön tehokas tulenkeskitys
- panssarintorjunta-aseiden parantuminen
- saksalainen lento-osasto Kuhlmey
- reservien keskittäminen Kannakselle
- neuvostohyökkäyksen painopisteen vähittäinen siirtyminen kohti Saksaa
“Torjuntavoitto” ei tarkoita, että Suomi olisi voittanut jatkosodan. Se tarkoittaa, että Suomi säilytti armeijansa toimintakykyisenä ja vältti sotilaallisen miehityksen sekä ehdottoman antautumisen. Sen jälkeen maa kykeni solmimaan aselevon omien valtioelintensä kautta.
Oliko Berliiniin todellinen kilpajuoksu lännestä ja idästä?
Vuonna 1944 voidaan puhua laajassa merkityksessä etenemisestä kohti Saksaa kahdelta suunnalta:
- länsiliittoutuneet Normandiasta Ranskan, Belgian ja Alankomaiden kautta
- puna-armeija Neuvostoliitosta Puolan ja Itä-Euroopan kautta
Mutta keväällä 1945 kyse ei enää ollut tasavertaisesta amerikkalais-neuvostoliittolaisesta kilpailusta Berliinin keskustaan.
Miksi länsiliittoutuneet eivät vallanneet Berliiniä?
Maaliskuun 1945 lopussa:
- neuvostojoukot olivat Oderilla noin 50–80 kilometrin päässä Berliinistä
- länsiliittoutuneet olivat vielä satojen kilometrien päässä
- Berliini sijaitsi jo sovitulla Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä
- Eisenhower arvioi kaupungin valtaamisen aiheuttavan valtavia tappioita ilman pysyvää poliittista hyötyä
- lännen tärkeämpiä tavoitteita olivat Ruhrin sotateollisuuden tuhoaminen, Saksan armeijan jakaminen ja mahdollisten Alppien puolustusasemien estäminen
Yhdysvaltain armeijan virallinen historia toteaa, ettei Eisenhower nähnyt poliittista hyötyä kilpajuoksussa: vaikka länsijoukot olisivat vallanneet Berliinin, niiden olisi pitänyt myöhemmin luovuttaa alue Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeeksi. U.S. Army – Central Europe
Varsinainen Berliinin taistelu käytiin 16.4.–2.5.1945 puna-armeijan ja Saksan välillä. Stalin kyllä kilpailutti omia komentajiaan Georgi Žukovia ja Ivan Konevia siitä, kumpi ehtisi kaupunkiin ensin. Imperial War Museums
Länsi- ja neuvostojoukot kohtasivat Elbellä 25.4.1945, samalla kun Berliini oli jo saarrettu.
Mitä Taistelutoverit jättää tästä näyttämättä?
Sarjan loppu seuraa Easy Companya Baijeriin ja Itävaltaan. He valtaavat Berchtesgadenin ja Hitlerin Kotkanpesän, mutta eivät osallistu Berliinin taisteluun. Ratkaisu on historiallisesti oikea heidän tarinalleen, mutta luo helposti kolme väärää mielikuvaa:
Kotkanpesä ei ollut Berliiniä vastaava strateginen päämaali. Se oli symbolinen sotasaalis; varsinainen natsivaltion loppunäytös tapahtui Berliinissä.Yhdysvallat ei yksin kulkenut halki Euroopan. Suurin osa Saksan maavoimien sodasta ja tappioista tapahtui itärintamalla.
Sota ei ollut kaikkialla vapautusmarssi. Suomelle vuosi 1944 merkitsi ensin taistelua Neuvostoliittoa vastaan ja sen jälkeen velvollisuutta karkottaa entiset saksalaiset aseveljet Lapista.
Suomalaisittain paras tapa katsoa Taistelutovereita on siis nähdä se yhtenä tarkkana mutta kapeana sotilaskokemuksena. Easy Companyn kertomus on todellinen ja arvokas, mutta samana kesänä suomalaiset taistelivat Valkeasaaressa, Tali-Ihantalassa, Viipurinlahdella, Vuosalmella ja Ilomantsissa – samalla kun puna-armeijan päävoimat murskasivat Saksan Keskustan armeijaryhmää Operaatio Bagrationissa. Euroopan ratkaisu ei ollut yksi etenemisnuoli Normandiasta Berliiniin, vaan useita samanaikaisia sotia, joilla oli hyvin erilainen merkitys eri kansoille.
Kommentit
Lähetä kommentti