The Labyrinth - Jennifer Connelly ja David Bowie (1986) - pieni mielipide

 The Labyrinth - Jennifer Connelly  ja David Bowie (1986) - pieni mielipide 

Labyrinth on vuoden 1986 musiikillinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Jim Henson ja jonka vastaavana tuottajana toimii George Lucas. Brian Froudin konsepteihin perustuvan elokuvan on kirjoittanut Terry Jones, ja monia sen hahmoista näyttelevät Jim Hensonin Creature Shopin tuottamat nuket. Pääosissa ovat Jennifer Connelly 16-vuotiaana esittäen Sarahia ja David Bowie Jarethina, Sarahin on matkattava labyrintin läpi pelastaakseen pikkuveljensä Goblin Kingiltä (David Bowie).

Elokuva näyttää saaneen paljon vaikutteita Wizard of Ozista. Brian Froud sanoo, että Labyrintista keskusteltiin ensin hänen ja ohjaaja Jim Hensonin välillä. Molemmat sopivat työskentelevänsä yhdessä toisen projektin parissa, ja Froud ehdotti, että elokuvassa olisi peikkoja. Samalla matkalla Froud "kuvasi vauvan peikkojen ympäröimänä", ja tämä vahva visuaalinen kuva sekä Froudin näkemys siitä, että peikot varastavat vauvoja perinteisesti, tämä loi pohjan elokuvan juonelle.

Henson lähestyi Terry Jonesia kirjoittamaan elokuvan käsikirjoituksen, koska "hänen tyttärensä Lisa oli juuri lukenut Erik viikingin ja ehdotti, että hän haluaisi kokeilla itseään käsikirjoittajana". Jonesille annettiin Dennis Leen novelli käsikirjoituksen pohjaksi, mutta hän kertoi myöhemmin Empirelle, että Lee oli tuottanut keskeneräisen "runollisen novellin", johon hän  ei oikein ollut tyytyväinen. Tämän valossa Jones "hylkäsi sen ja istui Brianin [Froudin] teosten kanssa ja seuloi niitä ja löysi ne asiat, joista todella piti, ja alkoi luoda tarinaa niistä".

Jones on sanonut, että Bowien osallistuminen projektiin vaikutti merkittävästi elokuvan taiteelliseen suuntaan. Jones oli alun perin aikonut, että yleisö ei näkisi labyrintin keskustaa ennen kuin Sarah saavutti sen, koska hän katsoi, että näin tehdessään se ryöstäisi elokuvalta merkittävän "koukun". Henson päätti, että hän halusi Jarethin laulavan ja esiintyvän koko elokuvan ajan, mitä Jones piti vääränä tyylisuuntana Bowien osalta elokuvassa. Epäilyksistään huolimatta Jones kirjoitti käsikirjoituksen uudelleen salliakseen kappaleiden esittämisen koko elokuvan ajan. Tämä käsikirjoituksen luonnos "meni pois hyllylle noin vuoden ajaksi". Tänä aikana Phillips ja myöhemmin Lucas rakensi sen uudelleen.

Elokuva vaikuttaa ja kuulostaa hyvin yksinkertaiselta idealta, ja sitä se on. Se, mikä tekee Labyrinthista aliarvostetun klassikon piilee sen yksityiskohdissa. Dawid Bowien esiintyminen on aivan loistavaa, Jennifer Connelly esiintyessään Sarahina saa kaiken näyttämään täysin luonnolliselta, kun hän on vuorovaikutuksessa joidenkin Jim Hensonin nukke luonnoksien kanssa. Kohtaus, jossa hän pelastaa jättimäisen jetimäisen hahmon nimeltä Ludo, on yksi upeimmin tehdyistä asioista lastenelokuvan historiassa. Hensonin luomukset antoivat arvokkaan opetuksen, että ulkonäkö ei ole elävän olennon luonteen tulos. Ludo näyttää siltä, ​​että hän voisi repiä päähenkilömme osiin, mutta hänen tapansa ja puheensa osoittavat hänet yhtenä lempeimmistä ja rakastetuimmista hahmoista, joita elokuvassa on koskaan kuvattu.

Voi arvata tästä elokuvasta, jossa on mukana David Bowie, että, mukana on myös muutamia laulu- ja tanssiesityksiä. Jotkut niistä, kuten magic dance, ovat hieman noloja. Jennifer Connelly (tuolloin 16-vuotias) tarjoaa uskottavan ja ammattimaisen esityksen. Connellyn olemus on todella "prinsessamainen". Tämä elokuva saa katsojan hyvälle tuulelle ja Jim Henson päätti tehdä elokuvan, joka oli teknisesti yhtä innovatiivinen kuin hänen viimeinen elokuvansa, ja joka sisälsi huumoria ja musiikkia, jota yleisö rakasti Sesame Streetistä ja The Muppet Showsta. Monet Muppet-veteraanit työskentelivät osassa tätä elokuvaa. Brian Henson esitti äänen ja suoritti kaukosäätimellä suun liikkeet Hogglelle. Dave Goelz esitti Sir Didymusta ja Steve Whitmire Didymuksen "trusty seed" Ambrosiuksen. Frank Oz esitti viisasta vanhaa miestä, ja Goelz esitti oudon olennon, joka tuli esiin viisaan miehen hatusta.

Elokuvassa on todellakin paljon taikaa, ja se on auttanut sitä pysymään elokuva yleisön kesto suosikkina kaikki nämä vuodet. Kuten monissa nuoremmalle yleisölle suunnatuissa elokuvissa, tässä on viestinä, joita kirjoittajat, tässä tapauksessa Henson itse, ovat yrittäneet välittää, kuten "ole varovainen mitä toivot" (koska hetkessä emme ole aina varmoja siitä, mikä on parasta meille) ja myös siitä, ettei asioita pidä itsestäänselvyytenä.

Labyrintti kertoo siitä, että Sarah pitää mielikuvituksensa elossa, fantasiansa ja unelmansa, ja nämä auttavat häntä ymmärtämään, mitä hän tekee väärin, se auttaa häntä ymmärtämään, kuinka hänen asenteensa on väärä ja saa itsensä masentumaan. Tässä elokuvassa on varmasti älykkyyttä, jos sitä analysoidaan syvällisesti.

 Tässä videolla Sarah Syömällä persikkaa huomaa olevansa unessa juhlasalissa "ballroomissa", joka on täynnä naamioituja kasvoja. Hänellä on yllään "prinsessamainen" hopeinenpuku, ja Goblin King pitää häntä kiinni tansseissaan, mutta Sarah vaistoaa, että hänen täytyy tehdä jotain, joten hän päättää ottaa kiinni penkistä ja rikkoo kristallipallon jonka sisällä oli tanssijaisjuhlasali ja vapautuu. 

Jarethin nähdään laulamassa tätä "within you" kappaletta, kun Sarah tulee huoneeseen, joka on täynnä portaita. Laulua käytetään yrityksenä kertoa Sarahille Jarethin todelliset tunteensa häntä kohtaan, koska hänen yrityksensä vietellä häntä tanssin aikana epäonnistui. Hän kutsuu häntä "arvokkaaksi esineeksi" ja sanoo, että tämä kääntää hänen maailmansa. Useimmat sanoitukset osoittavat Jarethin tunteita ja uupumusta Sarahia kohtaan, joka ei vastaa tunteisiinsa ja eleisiinsä, kuten hän sanoi tehneensä kaiken hänen puolestaan ​​ja "ei liikuta tähtiä kenenkään puolesta". Jarethin nähdään uhmaavan painovoimaa kävelemällä ylös ja alas oikealta puolelta ylös ja ylösalaisin portaita ja kävelyteitä laulaessaan. Laulaessaan Jareth heittää yhden kristallinsa alas portaita, jotta Toby saa sen kiinni ja vaeltaa ympäriinsä ja kiipeää portaita ylös ja alas,

Tobyn perässä oleva Sarah jättää huomiotta Jarethin laulun, kun hänen sanoituksensa ja ilmeensä muuttuvat surullisemmiksi ja loukkaantuneemmiksi. Hän ei enää uhmaa painovoimaa, kun hän yksinkertaisesti nojautuu seinää vasten laulaessaan ja katsellessaan Sarahia. Jareth laulaa, että hän ei voi elää ilman Sarahin valoa ja rakkautta ilman hänen sydämensälyöntiään, mutta Jareth ei voi elää hänen sisällään. Sanoitus voidaan tulkita "En voi elää sisälläsi", joka kuulostaa samalta kuin "En voi elää ilman sinua", ja myös kuinka Jareth oli yksinkertaisesti hahmo näytelmästä, joka herätettiin henkiin Sarahin fantasioiden kautta ja kuinka hän voi kestää olla vain hahmo tai muisto Sarahille.

Tämä elokuva saa ansaitusti 4+/5 tähteä