Superman (2025) - fanipoika ajatuksia

 Superman (2025) - fanipoika ajatuksia

Tässä tiivis katsaus vuoden 2025 Superman-elokuvaan ja sen vertailu Christopher Reeven klassiseen versioon.

Superman (2025) – Näyttelijät & juoni tiivisteltynä

• David Corenswet näyttelee Clark Kentia/Supermania – noin 25-vuotias, yhdistelmä Kryptonin ja Maan välillä kamppailevaa sankaria.

• Rachel Brosnahan toimii Lois Lanena – nokkela kahden maailman välissä elävä toimittaja ja Clarkin suuri rakkaus.

• Nicholas Hoult on kylmä ja laskelmoiva Lex Luthor – fiksu, kylmäverinen miljardööri, enemmän tahallinen manipuloija kuin koominen lieroinen.

• Sankareiden tiimityö tarjoaa buustia: Nathan Fillion Guy Gardnerina (Green Lantern), Isabela Merced Hawkgirlina, sekä Anthony Carrigan Metamorphona.

• Sean Gunn vilahtaa Maxwell Lordina, ja mukana on myös Mr. Terrific, Supergirl, sekä Krypto-kaunis superkoira

• Myös Will Reeve, Christopher Reeven poika, esiintyy reporterina elokuvassa — hieno kunnianosoitus klassikolle ilman moraalisia kompastuksia 

Elokuva ei käsittele tarinaa aivan alusta  vaan skippaa taustatarinaa ja siirtyy suoraan ytimeen, jossa Superman on jo sankari. Hän joutuu tasapainoilemaan julkisen hahmon ja salaisen identiteettinsä välillä. Superman yrittää sovittaa Kryptonin perintöään ja ihmistaustaansa, rakastettuaan Loisia ja uusien supersankariystäviensä (kuten Supergirl ja Hawkgirl) kanssa. Lex Luthor esittää järjestäytyneen uhkan, joka häiritsee Supermanin asemaa ja käyttää mediaa sekä sosiaalista manipulointia aseinaan. Elokuva esittelee joukon uusia sankarivahvistuksia Justice League -henkeä puhkuen. Myös Krypto-koira tarjoaa koomista ja sydäntälämmittävää kevythuumoria — se ei ole vain hännänheiluttaja vaan oikea tähti esiintyessään.

Christopher Reeve – Superman: The Movie (1978)

• Ikä & tausta: 26-vuotias tuntematon näyttelijä, valittiin 200 ehdokkaan joukosta.

• Ulkonäkö: Klassisen komea, atleettinen mutta ei nyky-Hollywoodin ”särjetty lihaskimppu”.

• Rooli: Hän loi Supermanista myyttisen, lähes shakespearelaisen hahmon – jylhä, majesteettinen ja silti lämmin.

• Clark Kent: Koominen mutta sympaattinen; kömpelöt eleet ja ujous olivat niin hyviä, että tuntui kuin roolissa olisi kaksi eri henkilöä.

• Vaikutus: Hänen tulkintaansa pidetään yhä ”lopullisena” Supermanina – mittatikku, johon kaikki myöhemmät versiot rinnastetaan.

David Corenswet – Superman (2025)

• Ikä & tausta: 29-vuotias nousussa oleva näyttelijä (The Politician, Pearl), pitkään sanottu ”nuorelta Henry Cavillilta näyttäväksi”.

• Ulkonäkö: Klassisen ”All-American” Superman-look – tumma tukka, kirkas hymy, atleettinen keho.

• Rooli: James Gunnin ohjauksessa luvassa on nuorempi, empaattisempi Superman, joka tasapainoilee Kryptonin perinnön ja inhimillisen puolen välillä.

• Clark Kent: Huhujen mukaan vähemmän koominen ja enemmän modernin journalistin oloinen – ei pelkästään silmälasien takana piileskelevä klovni.

• Vaikutus: Gunnin DCU:n käynnistäjä – hänellä on paine kantaa koko uuden elokuvauniversumin paino harteillaan.

Fox Newsin "woke"-syytökset Superman-elokuvaa kohtaan!!

Superman on liian pro-immigrant

• Fox Newsin keskustelijat ovat ärsyyntyneet siitä, että ohjaaja James Gunn kutsui Supermania “immigrantiksi” ja korosti hänen ydinarvojaan, kuten inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä.

• Greg Gutfeld puhui jopa "woke-vallimuurista" — toisin sanoen, Gunn rakentaa suojamuurin poliittiselle korrektiudelle.

"Superwoke" – poliittinen superhero?

• Fox News-sisällöissä Supermania on nimetty sarkastisesti “Superwoke” – antaen kuvan, että elokuva on ensisijaisesti poliittinen pamfletti.

Sloganista hymistely: "American Way" pois, "Better Tomorrow" sisään

• Perinteinen Superman-maxime “Truth, Justice, and the American Way” on vaihtunut uuteen “Truth, Justice, and a Better Tomorrow” – tämä herätti Fox News -paneelissa laajaa närkästystä.

• Esiin nousi jopa anekdootti: "Superman’s cape (Supermanin viitta) now reads MS-13" *– groteskilla humorilla esitetty kritiikki.

*MS-13 on rikollinen jengi!

Vastaisku: katsojat ei hakeudu elokuviin ideologian alle

• Kellyanne Conway torjui Gunnin näkemykset korostamalla, että “emme mene elokuviin saadaksemme esitelmän ideologiasta”.

• Jesse Watters toimitti viitta-vitsin: “Tietävätkö tekijät, että Supermanin viitassa lukee MS-13?”.

• Gutfeld moitti Hollywoodia, joka hänen mukaansa yrittää käännättää tunnetun sankarin ideologiseksi leiriläiseksi, Gunnin paluun Hollywoodin eliittiin vauhdittaen.

James Gunnin ja näyttelijöiden vastaus

• Gunn pitää elokuvaa ensisijaisesti tarinana ystävällisyydestä, ei poliittisena manifestina.

• Nathan Fillion kiteytti tilannetta: “Somebody needs a hug. It’s just a movie, guys.”.

• Sean Gunn puolusti Supermanin immigrantiutta: “Jos et hyväksy sitä, et ole amerikkalainen.”.

Laajempi diskurssi

• Kommentoijat utelivat, ovatko oikeistolaistoimittajat oikeasti lukeneet sarjakuvia – Superman on jo 1930-luvulta lähtien edustanut arvoja kuten empaattinen maahanmuuttaja ja tasa-arvoa ajava sankari.

• Useissa kriittisissä artikkeleissa todetaan, että Superman on aina ollut poliittinen myytti – ei mikään yllättävä uudistus.

Supermanin luojat ja 1930-luku

Superman syntyi 1930-luvun Yhdysvalloissa, suuren laman ja kasvavan antisemitismiaallon aikaan. Hahmon loivat Jerry Siegel (käsikirjoittaja, 1914–1996) ja Joe Shuster (piirtäjä, 1914–1992). Molemmat olivat ensimmäisen polven amerikkalaisia, joiden vanhemmat olivat itäeurooppalaisia juutalaisia siirtolaisia (Siegelsin perhe kotoisin Liettuasta, Shustersin perhe Kanadaan muuttaneita Ukrainasta).

Superman ja juutalaisuus

Tutkijat ja kulttuurihistorioitsijat ovat jo pitkään nähneet Supermanin hahmossa vahvoja juutalaisia kaikuja:

• Nimen tausta: Supermanin syntymänimi on Kal-El, joka muistuttaa hepreaa ("El" = Jumala). Se voidaan tulkita merkitykseltään "Jumalan ääni" tai "Jumalan astia". Kryptonissa annettu nimi siis kytkeytyy juutalaiseen perinteeseen, vaikka tämä tuli näkyvämmin vasta myöhemmissä versioissa.

• Exodus-teema: Vauvana Kryptonilta pelastettu Kal-El muistuttaa Raamatun kertomuksia (esim. Mooses, joka laskettiin kaislakoriin Niiliin). Vanhemmat pelastavat lapsensa tuholta lähettämällä hänet toiseen maahan, missä hänestä kasvaa kansansa pelastaja.

• Siirtolaiskokemus: Clark Kentin kaksoisidentiteetti (ulkopuolinen mutta samalla amerikkalaisuuden mallikuva) symboloi monien siirtolais- ja erityisesti juutalaisperheiden kokemusta Yhdysvalloissa. Hän on samalla sisällä ja ulkopuolella, jatkuvasti piilottaen todellisen minänsä.

• Kryptoniitin ja antisemitismiin rinnastus: Superman kohtaa maailmassa epäluuloa ja vihamielisyyttä, mikä voidaan nähdä allegoriana antisemitismille 1930–40-luvuilla.

Ajan konteksti

1930-luvulla Yhdysvalloissa vallitsi sekä lama että kasvava epävarmuus maailmanpolitiikasta. Hitler nousi valtaan Saksassa 1933, ja Euroopassa juutalaiset kokivat kovenevaa vainoa. Siegel ja Shuster loivat hahmon, joka asettui puolustamaan heikkoja ja taistelemaan tyranniaa vastaan – ja samalla loi unelman voimasta ja oikeudenmukaisuudesta, joka oli vastakohta sille todellisuudelle, jonka heidän vanhempansa olivat jättäneet taakseen Euroopassa.

Tässä vielä samat asiat toisen kerran esseenmuotoisessa tekstissä! (hieman toistoa!)

Superman – juutalaisen siirtolaiskokemuksen ja amerikkalaisen unelman symboli

Superman on yksi 1900-luvun tunnetuimmista populaarikulttuurin hahmoista. Hän syntyi 1930-luvun Yhdysvalloissa, suuren laman, kasvavan epävarmuuden ja natsismin nousun aikaan. Hahmon loivat Jerry Siegel ja Joe Shuster, kahden itäeurooppalaisen juutalaissiirtolaisperheen pojat. Heidän perheensä olivat paenneet Euroopasta antisemitismiä ja köyhyyttä, ja nuorina amerikkalaisina he kasvoivat ympäristössä, jossa oma tausta teki heistä samanaikaisesti sisäpiiriläisiä ja ulkopuolisia. Tämä kaksijakoisuus heijastuu voimakkaasti Supermanin tarinaan.

Superman on pohjimmiltaan siirtolaiskertomus. Kryptonilta pelastettu Kal-El saapuu uuteen maailmaan, saa uuden nimen – Clark Kent – ja kasvaa amerikkalaiseksi. Samalla hän kantaa mukanaan alkuperäänsä ja voimiaan, joita hänen on usein peitettävä ympäristön epäluuloilta. Tämä kaksoisidentiteetti kuvastaa juutalaisten ja monien muiden siirtolaisten kokemusta: jatkuvaa tasapainoilua kahden kulttuurin ja kahden maailman välillä.

Hahmoon on myös kudottu syviä juutalaisia symboleja. Supermanin alkuperätarina muistuttaa Mooseksen kertomusta: lapsi lähetetään turvaan tuhoutuvasta kodista, ja hänestä kasvaa kansansa suojelija. Hänen alkuperäinen nimensä Kal-El resonoi heprean kanssa, sillä ”El” tarkoittaa Jumalaa. Näin Supermanin juuret ulottuvat Raamatun kieleen ja tarinoihin, vaikka hänestä tuli samalla universaalin amerikkalaisen sankarin ruumiillistuma.

1930-luvun poliittinen ilmapiiri teki hahmosta enemmän kuin viihdettä. Siegel ja Shuster loivat sankarin, joka puolusti heikkoja ja taisteli tyranniaa vastaan aikana, jolloin Euroopassa vallitsi antisemitismi ja totalitarismi. Superman edusti toivoa ja voimaa, jota heidän omat yhteisönsä kaipasivat. Hän oli fantasia oikeudenmukaisuudesta maailmassa, joka ei aina sitä tarjonnut.

Näin Supermanista tuli sekä amerikkalaisen populaarikulttuurin ikoni että syvästi juutalaisiin kokemuksiin kytkeytyvä vertauskuva. Hän ilmentää siirtolaisuuden haasteita, juutalaisen tradition kaikuja ja unelmaa paremmasta maailmasta – yhdistäen oman aikansa historialliset jännitteet universaaliksi sankarimyytiksi.

4+/5 Tähteä uudelle Supermanille