13th Warrior (13:sta soturi) ja Eaters of the Dead, Elokuva - ja Kirja Arvostelu
13th Warrior (13:sta soturi) Elokuva ja Eaters of the Dead kirjaanalyysi
13. Soturi on Antonio Banderaksen tähdittämä ja John McTiernanin ohjaama teos vuodelta 1999. Tarina on Michael Crichtonin 1976 kirjoittama teos. Crichtonin muita kirjoja on muun muassa Jurassic Park. Tarina sijoittuu vuoteen 921. Irakilainen arabi runoilija nimeltään Ahmed Ibn Fahdlan, saa kalifilta käskyn alkaa lähettilääksi kohti pohjoista. Matka pohjoiseen menee barbaarien, Oguzien, Khazarsin, bulgrasien ja roisto valtioon TarTaarien maille. Viime hetkellä kun TarTaarit hyökkäävät arabi lähettilään saattuetta vastaan, tulevat "pohjoisen miehet" eli sen ajan viikingit veneellään ja TarTaarit perääntyvät. Viikinkien kuningas on kuollut ja tilalle tulee uusi kuningas Buliwyf. Hautajaisten jälkeen paikalle tulee saattue ja tehtävänä on mennä takaisin pohjoiseen, sillä paikalle on tullut kauhu, jota ei saa nimetä milloinkaan. 13. Soturia täytyy valita tehtävään, saman verran kuin on vuodessa kuukausia ja yksi soturi pitää olla ulkopaikkakuntalainen eli Antonio Banderaksen esittämä arabi Ahmed valitaan viimeiseksi soturiksi.
Viikingit vitsailevat arabin hevosen koosta ja sanovat, että vain arabi tuo koiran sotaan. Arabi kuuntelee pohjoisen miehiä ja oppii nopeasti heidän kielen, jota viikingit eivät voi uskoa. Saavuttuaan perille pohjoiseen kylänpahaseen. Buliwyf kysyy kuninkaalta, että mikä "voima" teitä uhkaa. Keskusteltuaan paikallisten kanssa tulee selväksi, että kauhu jota ei voi sanoa ääneen on "Wendolit". Eli Wendolit ovat sen ajan eräs Neantherdaali heimo, joka todennäköisesti oli jo silloin kauan sitten risteytynyt jo monesti nykyihmisen kanssa. Yhden kylän Wendolien terroriteoista, löytyy muinainen Venusveistos, joka on jotain 35 000 - 40 000 vuotta vanha veistos. Sitä on löytynyt miltein kaikkialta Euroopasta. Wendolit tarkkailevat, pohjoisen miehiä, ja he eivät sitä huomaa. Kaikilta kuolleilta ihmisiltä on poistettu päät. Ja ihmisten lihaa on syöty.
Viikingit palaavat kylään ja jo ensimmäisenä yönä tulee valtava sumu, jolloin Wendolit aina hyökkäävät. 13 soturia ovat nukkuvinaan ympyrämuodostelmassa, ja silloin kun hyökkäys tapahtuu he ovat selät toisiaan vastakkain ja puolustautuvat! Ensimmäisenä yönä tapahtui pieni välikohtaus, joka ei kauan kestänyt. Wendoleilla on karhun turkkeja ja karhujen päitä koristeena taisteluasussaan. Seuraavana aamuna ryhdytään heti varustautumaan seuraavaa kohtaamista silmällä pitäen. Arabi teroittaa suorasta viikinkimiekasta sapelimaisen veitsen. Juoksuhaudat laitetaan myös kuntoon ja pääsisäänkäyntiin ja laitamille laitetaan puuusta tehtyjä piikkejä.
Seuraavan sumun saavuttua wendolit tulevat soihtujen kanssa hyökkäämään viikinkejä vastaan. Wendoleita on monia satoja. Taistelun ollessa päällä arabi tappaa yhden wendolin ja huomaa, että karhunpään alla on ihmiskasvot, arabi sanoo "se on ihminen, se on ihminen, se on ihminen, se on ihminen!!! ". Arabi saa tästä adrenaliinit nousemaan ja alkaa tappamaan Wendoleita sapelillaan oikein kunnolla. Taistelujen jälkeen, muistetaan menehtyneitä viikinki veljiä ja pyydetään apua shamaanilta. Tässä kohtaa kuullaan ensimmäinen kerta, kun kuullaan Wendoleista toinen nimitys "Eaters of the Dead". Ennustaja sanoo Buliwyfille, että hänen täytyy tappaa wendoleiden äiti ja myös wendoleiden soturipäällikkö täytyy hänen tappaa! Lopun mietteitä shamaanilla on, että he eivät voi paljon mitään saavuttaa, kun "...ehkä te olette taistelleet väärällä maalla".
Buliwyf ja muut viikingit, päättävät, että ainut keino voittaa Wendolit on hyökätä. Arabi miettii, että Wendolit haluavat, että heitä pidetään karhuina, ja missä karhut asuvat? "Luolissa!". Päästyään luolaan Viikingit huomaavat kun wendolit ovat pitämässä jotain rituaalia. Viikingit tappavat ne nopeasti. Sitten tulee kuviin jättimäinen Venuspatsas, jonka vieressä on "wendeloiden äiti". Joka paikalla on ihmisten pääkalloja ja silloin arabi miettii... "Olin väärässä nämä eivät ole ihmisiä!". Buliwyf tappaa Wendoleiden äiti hahmon, mutta saa kohtalokkaasti myrkkyä itseensä. Viikingit pääsevät karkuun luolista, ja uivat luolien purosta kallioiden ali mereen asti. Takaisin kylässä valmistaudutaan viimeiseen koitokseen. Buliwyf miettii, että hän kuolee köyhänä miehenä. Kylän kuningas sanoo Buliwyfille, että hän saa kuninkaan hautajaiset. Arabin tehtäväksi tulee kirjoittaa koko matka kertomus pohjoisen seikkailuista ylös. Viimeisessä taistelussa Wendoleiden johtaja kuolee, ja sen jälkeen koko "Eaters of the Dead" ryhmittymä kumartaa viikinkien suuntaan!
Seuraavaksi hieman juttua Crichtonin kirjasta! Lähdematerialia kirjassa on paljon. Eri maiden yliopistokaupungeissa on tutkittu faktoja. Oslon yliopisto on innoittanut tutkimuksillaan koko maailman tutkijoita, Lontoossa ja Oxfordissa on myös referoitu tekstejä. Ja myös Kaikki nämä kirjoitelmat -60 ja -70 luvuilla.
Minä elokuvaa ja kirjaa lukiessani en voinut olla ajattelematta suomea ja suomen heraldiikkaa. On aina väitetty, että kolme ihmisrotua Cro-Magnon, Neantherdaali ja Homo Sapien elivät kaikki aikoinaan euroopassa ja idässä. Crichtonin väitöslauseessa kyseenalaistetaan myytti, että Homo Sapiens syrjäytti ja tappoi Neantherdaalit jo 10 000 vuotta sitten! Näin ei kirjailijan mukaan ole vieläkään tapahtunut. Esimerkiksi suomalaisilla on DNA-tutkimuksien mukaan euroopan eniten Neantherdaali geenejä. Suomalaiset ovat Ugrilainen kansa (Finno Ugric). Muita Ugrilaisia kansoja ovat Venäjän Karjalassa Inkeriläiset. Baltian kansat ovat myös Ugrilaisia suurimmaksi osaksi ja Unkari on ehkäpä isoin Ugrilainen kansa! Kaikki Ugrilaiset kansat ovat siirtyneet länsi Ural-vuorista Itämerelle päin historian aikana muutamissa muuttoaalloissa. Näistä ajoista ei ole aikaa kuin noin 3000 vuotta korkeintaan! Suomen heraldiikassa on Liettualais ja Ruotsalais heraldiikasta tuttu leijona jolla on suora miekka länteen päin ja sapeli on poljettu maahan. , ja toinen Sapeli voi hyvinkin edustaa lähi idän sapeleita. Yleensä kuitenkin se yhdistetään itäisiin heimokansoihin (esim Mongolia), jotka aina vähän väliä hyökkäsivät länteen. Myös karjalan vaakunassa on miekat ja sapelit vastakkain Shamaanin toteama lause "..ehkä te olette taistelleet väärällä maalla" vahvistaa omaa teoriaa, Suomen osallisuudesta tarinaan. Amerikassa Suomalaisia on myös yleisesti kutsuttu Ruotsin Kiinalaisiksi. Yleensä kun ajatellaan viikinkiaikoja, tulee Norja ja Tanska mainituksi ja eteläinen ruotsi, mutta täytyy muistaa, että viikingit hyökkäsivät monesti itään volga joen rannoille saakka. Ja länteen päin kun mennään niin koko Britannia ja osa Gröönlannista oli viikinkien hallinnoimaa. Ranskaa ei todennäköisesti viikingit ikinä saaneet valtaansa. Nykyisen Pietarin alueella oli 1100 - 1400-luvulla Novgorodin maa, ja suunnilleen samoihin aikoihin vuosisata sinne tai tänne oli Kvenland, eli Kveenit eri alueella tosin. Nykyisin Kveeneistä puhuttaessa heitä verrataan usein Saamelaisiin. Kveenien geenejä on nykyisin paljon Jäämeren rannoilla Norjassa. Saamelaiset ovat nykyisin Euroopan ainut alkuperäiskansa. Suomelle kiusallista oli kun Suomalaisia verrattiin Mongoleihin, tämä 1800-luvulla. Suomalaiset päätti jääräpäisesti, että jos joku Suomalaisheimo kantautuu Mongoleista niin se on Saamelaiset! Kultainen Orda oli isoin 1300-luvulla ja siihen kuului muun muassa Mongolia, Ukraina, Kiovan Rus, Turkki ja suomalais ugrilaisia heimoja siihen kuului myös paljon. Mustan surman aika heikensi kultaista ordaa paljon ja sen hajottua venäjä ja tsaari peri samat periaatteet kuin tsingis kaanin pojat aikoinaan valtaistuimillaan. Voisin myös jaaritella Hyperborea teoriasta. Kun on väitetty, että viikingit ovat saaneet oppinsa muinaisesta hyperboreasta josta on kirjoitettu paljon esim kreikassa. Näissä tarinoissa puhutaan todella kovista taistelijoista, jota roomalaisetkaan, eivät uskaltaneet haastaa. Tässä tulee jälleen mieleen Suomi ja meidän eri metsäiset heimotaistelut. Tosin joissain Hyberborea tarinoissa on Kreikkalaiseen tyyliin aika "pehmoisia" tarinoita. Suomalaiset ovat kautta historian olleet sisukkaita sotureita, jotka matkasivat ympäri Eurooppaa eri taisteluissa esim. Hakkapeliitta oli erittäin maineikas Suomalainen sotajoukko 1600-luvulla. 1800-luvun lopulla suomalaiset olivat taistelemassa balkaneilla ja Bulgarialaiset ovat kiitollisia Suomalaisten avusta vielä tänäkin päivänä. Suomen kaarti osallistui kahdesti sotatoimiin Suomen rajojen ulkopuolella: vuonna 1831 Puolan kapinan kukistamiseen sekä 1877–1878 Turkin sotaan Balkanilla. Kuuluisin sen taisteluista oli Turkin sotaan kuulunut Gornyi Dubnjakin taistelu lokakuussa 1877. Voisin myös verrata Suomalaisia Germaaneihin. 1800-luvun alussa loppui Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta. Hitler palautti Saksan mahdin, mutta oliko hän väärä mies siihen asemaan??? Niin sanotut "anglosaksit" vastustavat sivilisaatiota Euraasian venäläistä maailmaa vastaan ja heillä on sovittamattomia erimielisyyksiä. Venäläiset ovat kuvailleet "anglosakseja" myyttiseksi luonteeltaan. Anglosakseiksi kuvaillaan Yhdysvaltoihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan viittaamaan erityisesti, koska niitä pidetään "Venäjän erityisen sitkeinä vastustajina. Anglosaksit on synonyymi venäläiselle propagandalauseelle "kollektiivinen länsi". Anglosaksit viittaavat myös siihen, että Venäjän hallintoa vastustava länsimaailma ei ole täysin yhtenäinen ja että englanninkieliset maat eivät ole juurikaan yhteydessä Eurooppaan. Ne, jotka uskoivat ajatuksen valkoisesta pohjoismaisesta ylivertaisesta rodusta, uskoivat tarinaan kuvitteellisesta kadonneesta Atlantiksen kaupungista, jossa eli kansa joka oli "puhtainta verta" verrattuna muihin rotuihin. Tämä myyttinen saari, jonka uskotaan sijainneen jossain Englannin ja Portugalin välissä Atlantin valtamerellä, oletettavasti se hukkui ja upposi jumalallisen ukkosen iskettyä siihen. Platonin Kritias sanoo kuulleensa kertomuksen Atlantiksesta isoisältään, joka puolestaan oli kuullut sen isältään, joka oli valtiomies Solonin sukulainen ja ystävä. Solon taas oli kuullut sen egyptiläis papilta. Jo antiikin aikana monet oppineet (esimerkiksi Strabon) epäilivät Platonin tarinaa, mutta monet myös pitivät sitä totena. Filosofi Krantor yritti todistaa Atlantiksen olemassaolon kommentaarissaan Platonin Timaiokseen. Teksti on sittemmin kadonnut, mutta Prokloksen mukaan Krantor matkusti Egyptiin, jossa hän näki pylväitä, joihin Atlantiksen historia oli kirjoitettu hieroglyfeillä. Tieteen kannalta katsottuna Atlantis ei ole mahdollista olla olemassa ainakaan sen kannalta katsottuna kuin Platon sen kuvasi, koska eri tieteenalojen vakiintuneiden käsitysten mukaan Platonin kuvaaman kaltaisia korkeakulttuureita ei ole olemassa vielä 11 600 vuotta sitten. Crichtonkin osasi sanoa myös, että Euroopan Neantherdaali heimojen kykyjä on vähätelty, elokuvassa näkee, että viikingit itse olivat ehkä alkukantaisempia kuin vastustajansa. Viikingit peseytyivät samalla vedellä ja räkivät ja joivat samaa vettä, tämä on todella ällöttävää.
Michael Crichtonin "Eaters of the Dead" (1976) on historiallinen romaani, joka pohjautuu sekä todellisiin historialähteisiin että legendaarisiin tarinoihin. Sen pääasiallisena historiallisena pohjana ovat:
1. Ahmad ibn Fadlanin matkaraportti (900-luku)
- Päähenkilö, Ahmad ibn Fadlan, on historiallinen hahmo, joka oli arabialainen diplomaatti.
- Vuonna 921–922 hän matkusti Bagdadista Volgan alueelle, jossa hän tapasi skandinaavisia viikinkejä, joita hän kutsui nimellä "Rus".
- Ibn Fadlan kirjoitti tarkkoja kuvauksia viikinkien tavoista, kuten hautajaisrituaaleista, hygienian puutteesta ja taistelutaidoista.
- Crichton perusti tarinan osittain ibn Fadlanin todellisiin matkakertomuksiin, mutta muokkasi niitä fiktiiviseen suuntaan.
2. Beowulf-eepos
- "Eaters of the Dead" on myös uudelleentulkinta anglosaksisesta Beowulf-eepoksesta.
- Kirjan hirviömäiset "wendolit" (kannibaalimaiset barbaarit) vastaavat Beowulfin hirviötä Grendeliä ja hänen äitiään.
- Kuten Beowulf, myös kirjan skandinaavit joutuvat puolustautumaan hirviömäisiä olentoja vastaan.
- Crichton pyrki luomaan realistisen version Beowulfin tarinasta esittämällä "hirviöt" ihmisheimon jäänteenä.
Yhteenveto: Historiallisen ja fiktiivisen yhdistelmä
- Kirja yhdistää ibn Fadlanin todelliset matkakertomukset ja Beowulf-myytin, tehden siitä ainutlaatuisen sekoituksen historiaa ja fiktiota.
- Crichton kirjoitti sen alun perin tyylillä, joka saa sen näyttämään aidolta historialliselta dokumentilta.
- Hän myös lisäsi väärennettyjä "tutkijoiden kommentteja", jotta tarina vaikuttaisi todellisemmalta.
Lopputulos on vaihtoehtoinen historiallinen romaani, joka esittää Beowulfin tarinan realistisena versiona ja käyttää Ibn Fadlanin matkakertomuksia luomaan autenttisuuden tuntua.
Tukholman verilöylyssä 7.–10. marraskuuta 1520 osa Ruotsin ylimmästä rälssistä vangittiin tai mestattiin tanskalaisen unionikuningas Kristian II:n kruunajaisten jälkeen pidettyjen kruunajaisvaltiopäivien yhteydessä. Kristianin tarkoituksena oli pelotella ruotsalaisia, jotta hän saisi heidät tottelemaan. Muodollisena syynä kuninkaan vastustajien tuomitsemiselle toimi syyte kerettiläisyydestä. Sten Sture nuorempi kannattajineen tuomittiin syyllisinä; noin sata Sture-puolueen kannattajaa teloitettiin muutaman päivän kuluessa. Verilöyly ei lujittanut Kristianin asemaa, vaan sitä seurasi lopulta Kustaa Vaasan nousu unionivaltaa vastaan ja siten Ruotsin irtaantuminen Kalmarin unionista vuonna 1523.
Verilöylyssä teloitettiin muun muassa
- Skaran piispa Vincentius
- Strängnäsin piispa Mattias
- Eerik Abrahaminpoika Leijonhufvud
- Eerik Juhananpoika Vaasa, Kustaa Vaasan isä
- Joakim Brahe, Kustaa Vaasan lanko
- nelisenkymmentä Tukholman porvaria.
Lisäksi ainakin joitain naisia ja lapsia kuoli vankeudessa sairauksiin
Kustaa Vaasa oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560. Hän oli valtaneuvos Eerik Vaasan poika. Kustaa Vaasa oli ruotsalaisten kansannousun näkyvin johtaja, ja hänen johdollaan Ruotsi irtaantui kokonaan Kalmarin unionista. Hän nousi kuninkaaksi karismansa ja hyvän poliittisen vaistonsa avulla sekä myös siksi, koska hänen Lyypekin kanssa tekemänsä sopimus näytti lyypekkiläisten mielestä siten paremmalta. Hänen kruunajaispäivänään 6. kesäkuuta vietetään Ruotsin kansallispäivää.
Kustaa Vaasan hallintokauden alkuaikana Ruotsin taloustilanne oli huono ja ympäri Ruotsia oli talonpoikaiskapinoita. Kustaa Vaasa toteutti Ruotsin uskonpuhdistuksen ja perusti Ruotsin kirkon pian sen jälkeen, kun hän oli taloustilannetta parantaakseen määrännyt kirkolle erinäisiä veroja ja esittänyt vaatimuksia.Vuonna 1544 Västeråsin valtiopäivillä hyväksyttiin hänen ehdotuksensa perintökuninkuuteen siirtymisestä. Suomessa Kustaa Vaasa muistetaan myös Helsingin kaupungin perustajana.
Nykyaikana yksi suurimmista Imperiumeista on nykyinen Venäjä. Venäjän toimia ja sotatoimia pitää aina verrata johonkin menneeseen historian kohtaan. Samaan aikaan, kun Putin on aloittanut jälleen kerran sodan Ukrainassa, joita Venäjä on kiusannut historian aikana moneen otteeseen. Putin vertaa itseään Pietari Suureen. Pietari Suuri oli Venäjän tsaari joka eli 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Pietari Suuren johdolla Venäjällä aloitettiin 1700-luvun ensimmäisellä neljänneksellä tieteellinen opetus, valtion hallintoa uudistettiin kovalla kädellä ja Venäjä rakensi Euroopan valtioiden esimerkkiä seuraten vahvan laivaston. Pietari Suuren valtakaudella Venäjään liitettiin alueita Itämeren ja Asovanmeren rannikoilta, millä oli valtava merkitys Venäjän laivaston kehityksessä ja Ruotsin suurvalta-ajan lopettamisessa. Pietari Suuren syntymästä on nyt 350-vuotta. Turkin-vastaisen liittokunnan epäonnistuttua Pietari kokosi Ruotsin vastaisen liittokunnan, jossa Venäjän ohella olivat Puola-Liettua ja Tanska. Suuri Pohjan sota (1700–1721) alkoi Venäjän kannalta onnettomasti. Narvan taistelussa 20. marraskuuta 1700 ruotsalaiset löivät venäläiset joukot. Tämän jälkeen ruotsalaiset siirtyivät Puolan alueelle, jolloin Pietari sai aikaa uuden armeijan varustamiseen. 27. kesäkuuta 1709 Pultavan taistelussa venäläiset voittivat Kaarle XII:n ja tuhosivat hänen armeijansa. Ruotsin kuningas pakeni kuitenkin Osmanien valtakuntaan ja sai taivuteltua sulttaani Ahmed III:n julistamaan sodan Venäjälle. Venäjän–Turkin sodassa suurvisiiri Baltacı Mehmet paššan johtama armeija päihitti Pietari Suuren pienemmän armeijan Prutin taistelussa ja Pietari antautui kesken taistelun 23. heinäkuuta. Seuranneessa rauhansopimuksessa osmanit kuitenkin sallivat Pietarin pitää henkensä, vapautensa ja valtaistuimensa.
Venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun isonvihan aikana. Sota päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721, jossa Venäjä sai Inkerin, osia Karjalasta sekä Ruotsin alueet Baltiassa. Käytännössä sota nosti Venäjän Pohjois-Euroopan johtavaksi suurvallaksi Ruotsin tilalle.
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha. Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan.
Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit eli Suomen alue liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Venäjällä ei ollut vielä ennen sotaa aikomusta liittää Suomea osaksi keisarikuntaa, sillä sodan syynä oli vain Ruotsin pakottaminen kauppasaartoon Britanniaa vastaan, minkä toteuduttua Suomen miehittäminen voitaisiin lopettaa. Päätös Suomen tulevaisuudesta tehtiin kuitenkin pian sodan alettua, maaliskuun 1808 aikoihin. Venäjän pääkaupunki Pietari oli vaarallisen lähellä Ruotsin itärajaa, joka kulki vuoden 1743 jälkeen Kymenlaaksossa. Liittämällä Suomen alueisiinsa Venäjä sai suojaa Pietarille ja Suomenlahden merenkululle. Osasyynä oli myös Viaporin merilinnoitus, joka saattaisi muodostua uhaksi Venäjälle Britannian ja Ruotsin laivastojen mahdollisena hyökkäystukikohtana Pietaria tai Baltian rannikkoa vastaan.
Suomen sota päättyi 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhaan. Rauhassa Ruotsi menetti Suomen, Ahvenanmaan ja suuria osia Länsipohjasta. Raja vedettiin Tornionjokeen. Strategisesti häviö oli Ruotsille katastrofi: Ruotsin itärannikko ja Tukholma jäivät nyt suojattomiksi. Sodassa kuoli noin 20 000 suomalaista ja ruotsalaista sotilasta, valtaosa heistä erilaisiin sairauksiin.
Vuonna 1818 Ruotsin valtaistuimelle nousi Kaarle XIV Juhana, joka oli entinen Ranskan armeijan marsalkka. Ruotsissa oli kostonhimoisia piirejä, jotka toivoivat, että Kaarle Juhana olisi voinut auttaa Ruotsia saamaan Suomen takaisin. Ranskan kukistumisen jälkeen Kaarle Juhana liittyi kuitenkin Ranskan vastaiseen koalitioon. Vuonna 1813 Ruotsin joukot osallistuivat Venäjän ja Preussin rinnalla Ranskan vastaiseen sotaan, vaikka monet upseerit olisivat ennemmin halunneet taistella perinteisen liittolaisen Ranskan puolella. Vuonna 1812 Kaarle Juhana sai Venäjän tuen Norjan valtaamiselle. Tähän Venäjä suostui, koska sille oli eduksi Ruotsin suuntautuminen länteen. Vuonna 1814 Ruotsi ja Norja kävivät sodan, jonka johdosta Norja liitettiin Ruotsiin, mutta maan asemaksi muodostui personaaliunioni.
Tämä on aliarvostettu seikkailutarina! Se sekoittaa arabimatkaajan Ahmad Ibn Fadlanin, myyttisen tarinan Beowulfista ja neoliittiset luolamiehet. Mitä enemmän tiedät näistä kolmesta, sitä enemmän nautit tästä elokuvasta. Banderas tasapainottaa elokuvan vetovoimaa ja huumoria paljon. Vladimir Kulich on viikinkijohtaja Buliwyf. On myös outoa ja hienoa nähdä historiallinen elokuva viikingeistä, jossa päähenkilö rukoilee Allahia ennen viimeistä taistelua.
Ahmed Ibn Fahdlan ja kuningas Buliwyf ovat todistettuja historian henkilöitä! Buliwyf perustuu löyhästi brittiläiseen Beowulf tarinan henkilöön. Ahdmed Ibn Fahdlanin seikkailut on kirjoitettu historiaan monilla eri kielellä, muun muassa melkein kaikille euroopan kielille ja arabiaksi ja venäjäksi. Elokuvan produktio alkoi 1997. Crichton tuli pian McTiernain avuksi tekemään elokuvaa, kun testiyleisö ei tykännyt näkemästään. Elokuvan budjetti ylsi 100 miljoonaan. On tosin arvioitu, että se oli 160 miljoonaa. Elokuva sai takaisin käytetystä rahasta noin puolet. Kriitikot suhtautuivat elokuvaan tuimasti. Taistelut olivat intensiivisiä, mutta elokuvassa oli kriitikkojen mukaan todella ohut tarina!
Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin. Heidän retkensä ulottuivat aina Kaspianmerelle ja Konstantinopoliin saakka. Varjagien uskotaan yleensä olleen lähtöisin nykyisen Ruotsin alueelta. Nykyisessä kielenkäytössä varjageiksi kutsutaan usein kaikkia Venäjän jokireiteillä liikkuneita viikinkejä, joita kutsutaan myös ruseiksi.
Bysantin valtakunnassa toimi varjagikaarti, joka oli Bysantin keisarin henkilökohtainen kaarti. Siinä palveli myös muitakin kuin vain skandinaaveja, kuten slaaveja ja anglosakseja. Varjagi-nimityksen yleisesti hyväksytty etymologia on skandinaavinen ”valaliittolaista” merkitsevä sana väring. Termi on keskiajan venäläisten kronikoiden perua.
Varjagisoutajista on myös valtakunta saanut nimensä Rus ja myöhemmin Russia. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä Rurikin, Sineuksen ja Truvorin hallitsijoikseen vuonna 862. Rurik ryhtyi hallitsemaan Laatokanlinnaa (Aldeigjuborg), Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi, Vologdan alue). Varsin pian kaksi muuta veljestä kuolivat ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että Rurik todennäköisesti kuului itämerensuomalaiseen N1c1-haploryhmään.
Kasakat (ven. казаки́, kazaki; ukr. козаки́, kozaky) tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.
"Nimi kasakka juontaa juurensa turkkilaisten kielten sanasta kazak, ’seikkailija’ tai ’vapaa mies" "Kasakkayhteisö syntyi viimeistään 1400-luvulla Ukrainan eteläisten arojen raja-alueilla. Alun perin kasakat tarkoittivat seikkailijoita, jotka menivät kausittain alueelle metsästämään, kalastamaan ja keräämään hunajaa. Joukko kasvoi jatkuvasti maaorjuutta paenneista talonpojista ja muiden yhteiskuntaluokkien seikkailijoista, jopa aatelisista. He muodostivat sotilaallisia ryhmittymiä suojellakseen toisiaan. 1500-luvun puolivälissä heillä oli jo ylimmän vallan käyttäjänä yleisneuvosto (rada) ja vaaleilla valitut virkailijat, kuten hetmanni eli ylipäällikkö. Kasakat puolustivat Ukrainan rajaväestöä tataarien hyökkäyksiltä ja tekivät omiakin sotaretkiä, jopa hyökkäsivät turkkilaisiin rannikkokaupunkeihiin. Puola hallitsi tuolloin Ukrainaa ja käytti kasakkaorganisaatiota sotavoimana tataareja, turkkilaisia ja venäläisiä vastaan." "Mahdollisesti talonpoikien pako etelään alkoi jo 1200-luvulla Kultaisen ordan aikana ja jatkui myöhemmin Venäjän maaorjuuden kehityttyä etenkin Iivana Julman hallituskaudella. Myöhemmin kasakoihin liittyi pienemmissä määrin myös muita etnisiä ryhmiä kuten tataareita ja kalmukkeja"
"Kasakoita käytettiin muun muassa levottomuuksien kukistamiseen. Kasakoitten asuma-alue levittäytyi Dnepr-, Don-, Volga- ja Ural-jokien varsille. Kasakat ovat symbolisesti tärkeä osa Ukrainan itäosien ja Venäjän historiaa ja ukrainalaisuutta sekä venäläisyyttä koskevia mielikuvia. Erityisesti kasakat tunnetaan historian eri aikoina sotamiehinä"
Erään teorian Moskova olisi saanut nimensä suomalais-ugrilaisesta Mustajoki-nimestä, jolla viitattiin kaupungin läpi virtaavaan jokeen, mutta lukuisia mukaan kilpailevia etymologioita on esitetty.
Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat eniten Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla. Slaavit ovat Euroopan suurin etnolingvistinen ryhmä, ja slaavilaisia kieliä puhuvien kans yhteenlaskettu väkiluku on noin 315 miljoonaa.
List of early Finnish wars and conflicts[edit]
| Year | Conflict | Summary |
|---|---|---|
| Conflicts before the 11th century | ||
| 4th century | Mythological king Agne makes expedition to Finland | Ynglingan saga tells of a campaign by the mythical Swedish king Agne to Finland. The Finnish army was led by a person whose name in the saga is translated to Froste.[13] |
| 7th century | Finns as mercenaries in Scandinavia | Finnish warriors served in the courts of Denmark and Uppland.[14] |
| 9th century | Kvens raid Sweden | Story of Norna-Gest tells of raids done by Kvens to Sweden.[15] Ohthere of Hålogaland tells of skirmishes between Finns and Norwegians.[16] |
| 9th century | Mythological king Eric Anundsson makes campaigns to East | Heimskringla written in c. 1230 describes Eric Anundsson conquering for himself "Finland, Kirjalaland, Courland, Estonia, and the eastern countries".[6] |
| c. 818 | Finnish king Matul supports Bjarms against Danish king Ragnar Lodbrok | According to Saxo Grammaticus in Gesta Danorum Finnish king Matul supported Bjarms against Danish king Ragnar.[17] Suomen kronikka dates the event to c. 818.[18] |
| 11th century | ||
| 11th century | Viking raid to Finland | Runestone Gs 13 in Gävle describes the death of a Viking named Egil on a campaign to Tavastia lead by Freygeirr sometime in the early 11th century. |
| 1008 | Battle at Herdaler | Olaf II of Norway is defeated by Finns somewhere in Uusimaa.[19] |
| c. 1030–1050 | Viking raid to Finland | Runestone U 582 describes Viking named Ótrygg killed in Finland. According to historian Unto Salo the raid was done between 1030 and 1050.[20] |
| 1042 | Vladimir Yaroslavich makes expedition against Finns | The prince of Novgorod Vladimir Yaroslavich makes a campaign against Finns.[21] |
| c. 1060–1080 | Lithuanians make campaign against Karelians. | Birchbark manuscript 590 describes Lithuanians making a campaign against Karelians.[22][23] |
| 12th century | ||
| 1123 | Vsevolod of Pskov makes campaign against Finns | The prince of Novgorod Vsevolod of Pskov makes a campaign in spring during the fasting against Finns.[21] |
| 1142 | Finns make campaign against Novgorod | Finns make a campaign against Novgorod and Ladoga and are defeated.[24] |
| 1143 | Karelians make campaign against Tavastians | Karelians attack against Tavastians via sea, but escape after losing two ships.[24] |
| 1149 | Finns make campaign against Votes | Finns make campaign with few thousand men against Votes who are supported by Novgorod with 500 men.[24] |
| 1149 | Karelians support Novgorod against Suzdalians | Karelians make a campaign with Novgorod and Pskovians against Suzdalians.[25] |
| c. 1155 | First Swedish crusade | Swedish king Eric IX and English clergyman Henry make possibly the first Swedish crusade to Finland against Finns proper.[24] |
| 1171 or 1172 | Gravis Admodum | Pope Alexander III calls for capturing the possible fortifications of Finns proper in Gravis Admodum on 9. September, since every time they are not threatened by enemies they renounce Catholic Faith and return to Finnish Paganism.[26] |
| 1186 | Vyshata Vasilevits makes campaign against Finns | Vyshata Vasilevits from Novgorod makes a campaign against Finns.[24] |
| 1187 | Pillage of Sigtuna | Karelians (or Estonians or Curonians) pillage the city on 12 July. The Bishop of Uppsala and the Yarl are killed.[27][28] |
| 1191 | Novgorod and Karelians campaign against Tavastians | Novgorod and Karelians make a campaign against Tavastians with ships.[12] |
| 1191 | Danish crusade to Finland | Danes make a crusade to Finland.[29] |
| 13th century | ||
| 1202 | Danish crusade to Finland | Danes make a crusade to Finland which is led by the Archbishop of Lund Anders Sunesen and his Brother. |
| 1221 | The bishop of Finland attends to embargo against Novgorod | Pope Honorius III recommends on 13 January that the bishop of Finland, most likely Thomas, to organize embargo against Novgorod eventough it is unpleasant measure to Gotland and Hanseatic League.[30] |
| 1222 | Norwegians attack Bjarmaland | Norwegians attack Bjarmaland.[31] |
| 1223 | Karelians make expedition to Norway with Novgorod | Karelians make expedition against Norwegian settlements in northern Scandinavia with Novgorod.[32] |
| 1226 | Karelians make another expedition to Norway with Novgorod | Karelians make another expedition against Norwegian settlements in northern Scandinavia with Novgorod.[32] |
| 1227 | Yaroslav II makes campaign against Finns | Prince of Novgorod Yaroslav II makes a campaign against Finns.[24] |
| 1228 | Finns make campaign against Novgorod | Finns make a campaign to ladoga with over 2000 men.[24] |
| 1229 | Finns proper fight to eradicate Christianity from their lands | Pope Gregory IX condemns Gotland in his letter on 16 February for providing Finns proper with weapons, horses, ships and supplies which they use in their battle to eradicate Christian faith from their lands.[33] |
| 1237 | Häme insurrection | Pope Gregory IX urge Catholic men to fight against Tavastians who have returned from Catholism to Finnish paganism in his letter on 9 December.[34] |
| 1240 | Battle of the Neva | Swedes, Norwegians, Finns proper and Tavastians makes a campaign against Novgorod.[24] |
| 1241 | Karelians ally with Novgorod against Germans in Koprye | Karelians, Ingrians and men from Staraya Ladoga participate in a campaign led by Alexander Nevsky against Germans in the castle of Koporye.[12][21] |
| 1249–1250 | Second Swedish crusade | Second Swedish crusade to Finland against Tavastians. |
| 1253 | Karelians make a raid against Germans | Karelians raid against Germans in the area of Narva.[12] |
| 1256 | Alexander Nevskiy makes a campaign to Finland | Alexander Nevskiy makes a campaign to Finland after unsuccessful campaign of Finns proper, Tavastians and Swedes to Narva.[24] |
| 1257 | Karelians make expedition to Sweden | Karelians make a devastating campaign to Sweden which lead King Valdemar to request Pope Alexander IV to commence a crusade against them.[12] |
| 1271 | Karelians and Kvens make campaign to Norway. | Karelians and Kvens attack Hålogaland in Norway.[11] |
| 1278 | Dmitry Alexandrovich makes campaign to Karelia | Prince of Novgorod Dmitry Alexandrovich decide to punish Karelians by conquering them.[24] |
| 1279 | Karelians attack Hålogaland | Karelians slay three dozen people in Hålogaland including the king's official.[35] |
| 1283 | Finns and Swedes make campaign to Neva and Ladoga. | Swedes and Finns make a campaign to Neva and Ladoga area. |
| 1284 | Germans make campaign to Karelia | German warlord Trunda makes campaign by boats and ships to Karelia via river Neva. His goal was the taxation of Karelians. Trunda and his men are defeated at the mouth of the river by Novgorodians with the men of Staraya Ladoga on the 9th of September.[36][21] |
| 1292 | Novgorod makes a campaign to Finland | Novgorod makes a campaign to Finland. |
| 1293 | Third Swedish crusade | Third Swedish crusade to Finland against Karelians. |
| 14th century | ||
| 1302/3 | Karelians campaign to Norway | Karelians campaign in or near Norway but are turned away by a large Norwegian army.[37] |
| 1318 | Novgorod makes campaign to Finland | Novgorod makes campaign to Finland proper and burns the town of Turku.[38] |
| 1323 | Treaty of Nöteborg | The Treaty of Nöteborg is signed 12 August. It divides Karelia between kingdom of Sweden and Novgorod. |
| 1337 | The Revolt of Käkisalmi | Karelians revolt against Novgorod in Käkisalmi due to heavy taxation by Lithuanian Narimantas whom Novgorod had assigned to rule Karelia. |
Luettelo Suomen muinaisista kuninkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi alkuperäisen lähteen mukaan | Kuvaus | Ajankohta | Lähde | Lähteen kirjoitusaika |
|---|---|---|---|---|
| Cælic | "Suomen hallitsija" | 500-600-luku | Widsith | 500-600-luku |
| Fiðr | "Suomen kuningas" | 800-luku | Hálfdan Eysteinninpojan saaga[31] | 1300-luku |
| Flóki | "Suomen kuningas" | 800-luku | Hálfdan Eysteinninpojan saaga[31] | 1300-luku |
| Grímr | "Karjalanpohjan hallitsija" | 800-luku | Hálfdan Eysteinninpojan saaga[31] | 1300-luku |
| Faravið | "Kvenlandin kuningas" | 850–1000-luku | Egillin, Kalju-Grímrin pojan saaga | 1240-luku |
| Fornjótr | "Gotlannin, Kvenlandin ja Suomen hallitsija" | 800–1100-luku | Orkneylaisten saaga[32] | 1200-luku |
| Sumblum | "Suomen kuningas" | - | Gesta Danorum[33][34] | 1200-luku |
| Mottul | "Mottul finnakonungr" | 800–900 | Landnámabók | 1200-luku |
| Gusonis | "Suomen ja Bjarmian kuningas" | - | Gesta Danorum[35] | 1200-luku |
| Tuisko | "Suomalainen kuningas" | - | Mythologia Fennica | 1789 |
Luettelo Suomen kuninkaista Suomen kronikan mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuntemattoman kirjoittajan 1700-luvun alussa ilmestynyt Suomen kronikka sisältää luettelon Suomen kuninkaista, joiden väitetään hallinneen maata ennen kristinuskoa ja Ruotsin valtaa. Kronikan kuninkaiden nimet on kerätty pääosin kolmesta alkuperäislähteestä, jotka ovat Saxo Grammaticuksen Tanskan historia, Snorri Sturlusonin Orkney-saarten jaarlien saagaan sisältyvä teksti Norjan löytäminen sekä Bardr Lumitunturinharjun saaga. Lisäksi osa nimistä perustuu suomalaiseen kansanrunouteen.
Suomen Kronikan kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itse annan 13. soturille yllätyksenä 4/5 tähteä ja Eaters of the Dead teos saa 3/5 tähteä.
Tässä vielä elokuvan screenejä sitaateineen!!
Kommentit
Lähetä kommentti