Dorian Gray (2009) – Dorian Grayn tarina ja sen kestävä perintö

 

Dorian Gray 2009 elokuva – juoni, ohjaaja, tiedot, näyttelijät ja arvostelu - Lontoon ilmaiset taidespotit

Perustiedot


Julkaisuvuosi: 2009

• Genre: draama, fantasia, goottilainen kauhu

• Kesto: n. 112 min

• Perustuu: Oscar Wilden romaaniin The Picture of Dorian Gray (1890)

• Ohjaaja: Oliver Parker

• Käsikirjoitus: Toby Finlay, Oliver Parker

• Tuotantomaa: Iso-Britannia

Juoni (spoileriton mutta kattava)

Nuori ja poikkeuksellisen kaunis Dorian Gray saapuu viktoriaaniseen Lontooseen ja joutuu taiteilija Basil Hallwardin malliksi. Basil maalaa Dorianista muotokuvan, joka vangitsee tämän nuoruuden ja kauneuden täydellisesti.

Dorian tutustuu karismaattiseen ja kyyniseen Lord Henry Wottoniin, joka alkaa vaikuttaa hänen maailmankuvaansa: nautinto, kauneus ja itsekkyys asetetaan kaiken muun edelle. Hetken huumassa Dorian toivoo, että hän itse pysyisi ikuisesti nuorena – ja että muotokuva vanhenisi hänen puolestaan.

Toive toteutuu.
Dorian elää moraalisesti yhä turmeltuneempaa elämää ilman fyysisiä seurauksia, mutta muotokuva kantaa hänen syntinsä. Lopulta Dorian joutuu kohtaamaan kysymyksen:
voiko ihminen paeta tekojaan loputtomiin?

Elokuva korostaa psykologista ja visuaalista kauhua enemmän kuin romaani, tehden tarinasta synkemmän ja suoraviivaisemman.

Ohjaaja

Oliver Parker tunnetaan kirjallisuussovituksista ja visuaalisesta tyylistä. Hänen versionsa Dorian Graysta painottaa:

• goottilaista estetiikkaa

• moraalista rappiota konkreettisina kuvina

• viktoriaanisen ajan ja modernin kauhun yhdistelmää

Näyttelijät (casting)

• Ben Barnes – Dorian Gray

  • Viaton karisma → kylmä dekadenssi, suuri muodonmuutos saman hahmon sisällä.

• Colin Firth – Lord Henry Wotton

  • Elokuvan filosofinen moottori; viettelevä, vaarallinen ja älykäs.

• Ben Chaplin – Basil Hallward

  • Taiteilija ja moraalinen vastavoima Dorianille.

• Rebecca Hall – Emily Wotton

  • Elokuvaa varten laajennettu hahmo, joka tuo emotionaalista ja romanttista tasapainoa.

Vastaanotto (lyhyesti)

• Kehuttu: visuaalinen ilme, goottilainen tunnelma, Colin Firthin roolityö

• Kritiikki: suoraviivaisempi ja raaempi kuin Wilden romaani, vähemmän ironiaa

• Yleisö: erityisesti romantiikan ja synkän estetiikan ystävät

Mikä erottaa tämän version muista?

• Korostaa kauhua ja fyysistä rappiota

• Vähemmän sanallista filosofiaa, enemmän visuaalista symboliikkaa

• Selvästi modernimpi tulkinta klassisesta moraalitarinasta

Mikä elokuvassa toimii niin hyvin?

1. Visuaalinen kerronta ja dekadenssi
Vuoden 2009 Dorian Gray onnistuu tekemään moraalisesta rappiosta näkyvää. Värimaailma, valaistus ja lavastus luovat jatkuvan ristiriidan kauneuden ja mädännäisyyden välille. Muotokuva ei ole vain juonellinen elementti, vaan elokuvan visuaalinen omatunto.

2. Ajaton teema: kauneus vs. vastuu
Dorianin tarina toimii yhä, koska se kysyy jotain hyvin nykyistä:

Mitä tapahtuu, kun ulkoinen menestys irrotetaan moraalisista seurauksista?
Tämä resonoi erityisesti sosiaalisen median, imagon ja itsebrändäyksen aikakaudella.

3. Taiteen rooli sielun peilinä
Elokuva ymmärtää Oscar Wilden ytimen: taide ei ole vain kaunista – se paljastaa. Muotokuva on psykologinen kartta, ei pelkkä kauhuefekti.

4. Goottinen Lontoo
Lontoo ei ole vain tausta, vaan aktiivinen osa kertomusta: sumuinen, houkutteleva ja vaarallinen. Kaupunki heijastaa Dorianin sisäistä muutosta.

Dorian Gray (2009) - elokuvalle 4/5 Tähteä

Dorian Grayn perintö nyky-Lontoossa

Yksi Dorian Grayn tarinan kauneimmista jatkumoista löytyy nykyisestä Lontoosta, jossa taide elää avoimena ja saavutettavana.

Ilmaiset galleriat ja museot – elävä ateljee

• National Gallery
  Täynnä taideopiskelijoita ja itseoppineita taiteilijoita, jotka kopioivat vanhoja mestareita – aivan kuten Dorianin muotokuvan idea elää tässä hetkessä.

taideopiskelijoita kopioimassa vanhoja mestareita

tutkijoita ja konservaattoreita analysoimassa muotokuvia

hiljaista, keskittynyttä luonnostelua suoraan galleriasaleissa

• Tate Modern
  Moderni vastapaino: täällä taide ei pyri kauneuteen vaan totuuteen, kokeiluun ja joskus rumuuteen – Dorian Grayn henkinen jatkumo.

Modernin ja nykytaiteen laboratorio. Tyypillistä:

kokeellista piirtämistä ja maalaamista,
luonnoskirjoja installaatioiden edessä,
keskusteluja taiteesta työn ohessa

• British Museum
  Ihmiskunnan historia kasvoissa, patsaissa ja esineissä. Muotokuvat ja reliefit muistuttavat siitä, että ihmiset ovat aina halunneet tulla nähdyiksi ja muistetuksi.

Kasvot halki historian. Näet usein:

• taiteilijoita piirtämässä veistoksia ja reliefejä

• tutkijoita mittaamassa ja vertaamassa muotoja

• muotokuvien ja patsaiden yksityiskohtaista kopiointia

• Royal Academy of Arts
  Akateeminen ydin: elävää mallipiirustusta, klassista tekniikkaa ja taiteen jatkuvaa itsearviointia.

Akateminen sydän. Painotus:

• klassinen piirustus ja maalaus

• muotokuvatutkimus ja tekniikka

• ammattitaiteilijat ja opiskelijat rinnakkain

Taiteilijat muotokuvien äärellä

Lontoossa on täysin normaalia nähdä:

• ihmisiä piirtämässä kopioita klassisista muotokuvista

• luonnoskirjoja gallerioiden lattioilla

• nykytaiteilijoita keskustelemassa menneiden mestareiden kanssa viivan ja värin kautta

Tämä on Dorian Grayn todellinen perintö:
ajatus siitä, että taide katsoo takaisin.

Portrait showcase – elävää perintöä

Näissä tiloissa muotokuva ei ole vain ripustettu seinälle:

• se syntyy uudelleen luonnoskirjoissa

• se toimii harjoituksena, tutkimuksena ja keskusteluna

• taiteilija kohtaa katseen, aivan kuten Dorian Grayn muotokuva katsoo takaisin

Yhteenveto

Dorian Gray (2009) toimii, koska se ei ole vain kertomus kuolemattomuudesta – se on kertomus vastuuttomasta kauneudesta. Ja Lontoon ilmaiset galleriat ja museot jatkavat tätä keskustelua joka päivä, avoimina kaikille, jotka uskaltavat katsoa itseään taiteen kautta.

Mitä me näemme alussa maalauksesta

• Täydellinen nuoruus, sileä iho, avoin katse

• Muotokuva toimii ihanteen säilönä, ei vielä kirouksena

• Taide pysäyttää hetken, jota elämä ei voi

Merkitys

• Muotokuva on Dorianin toiveen kohde

• Tässä vaiheessa se edustaa puhdasta estetiikkaa: kauneus ilman hintaa

• Kirous ei ole vielä näkyvä — se on lupaus

Tässä hetkessä taide on viatonta.
Katsoja ei vielä ymmärrä, että kuva alkaa pian katsoa takaisin.

 Mitä me näemme maalauksesta lopussa

• Vääntynyt ruumis, mätänevät kasvot, vääristynyt katse

• Muotokuva kantaa kaikki synnit, joita Dorian ei koskaan näytä maailmalle

• Kauneus on muuttunut todistusaineistoksi

Merkitys

• Muotokuva on nyt Dorianin todellinen minä

• Taide ei enää suojele, vaan paljastaa

• Hetki, jolloin pakoa ei enää ole

Lopussa muotokuva ei ole kuva Dorianista.
Se on Dorian.

Mikä on Dorianin kirous, lyhyesti!

Alussa muotokuva säilyttää nuoruuden.
Lopussa se säilyttää totuuden.