The Man in the Iron Mask - Rautanaamio (1998) - elokuvan juttua

 The Man in the Iron Mask - Rautanaamio (1998) - elokuvan juttua

Julkaisuvuosi: 1998
Genre: historiallinen seikkailu, draama, romantiikka
Perustuu: Alexandre Dumas’n romaaniin Le Vicomte de Bragelonne (osa Kolmen muskettisoturin saagaa)

• Ohjaaja & käsikirjoittaja: Randall Wallace
  (tunnetaan myös elokuvasta Braveheart)

• Tuottajat: Russell Smith, Randall Wallace

• Musiikki: Nick Glennie-Smith

• Kuvaus: Peter Sova

• Leikkaus: John Wright

Wallace muokkasi Dumas’n tarinaa vapaasti ja teki siitä selkeämmän, romanttisemman ja elokuvallisemman, painottaen moraalisia valintoja ja ystävyyttä.

Näyttelijät (Casting)

• Leonardo DiCaprio – Kuningas Ludvig XIV / Philippe (kaksoisrooli)

• Jeremy Irons – Aramis

• John Malkovich – Athos

• Gérard Depardieu – Porthos

• Gabriel Byrne – D’Artagnan

• Anne Parillaud – Kuningatar Anne

Kolme muskettisoturia – tarina uudessa muodossa

Tässä versiossa muskettisoturit eivät ole enää nuoria sankareita, vaan:

• vanhuuden kynnyksellä olevia,

• menneisyyden virheiden painamia,

• moraalisen valinnan edessä.

Heidän vastassaan ei ole vieras vihollinen, vaan oma kuninkaansa – julma ja itsekäs Ludvig XIV. Tarinan ydin ei ole seikkailu vaan kysymys:

milloin lojaalisuus muuttuu velvollisuudeksi vastustaa valtaa?

Onnistuneet näyttelijävalinnat

Leonardo DiCaprio kaksoisroolissa on elokuvan selkäranka. Hän:

• tekee Ludvig XIV:stä kylmän, narsistisen tyrannin

• ja Philippestä haavoittuvan, myötätuntoisen vaihtoehdon vallalle

Muskettisoturit:

• Malkovich (Athos): surumielinen isähahmo – emotionaalinen paino

• Irons (Aramis): älykäs, laskelmoiva ja moraalisesti ristiriitainen

• Depardieu (Porthos): fyysinen voima + lämmin huumori

• Byrne (D’Artagnan): hiljainen kunnian ja velvollisuuden ruumiillistuma

Monien mielestä tämä on yksi parhaiten roolitettu muskettisoturisovitus, juuri siksi että näyttelijät tuovat hahmoihin elämänkokemusta.

Elokuvan juoni – kuvailtu ja selitetty

Ranska kärsii nälästä ja sorrosta, mutta kuningas Ludvig XIV elää ylellisyydessä ja käyttää valtaansa julmasti. Entiset muskettisoturit ovat hajaantuneet, kunnes Aramis paljastaa salaisuuden:

Ludvigilla on salainen kaksoisveli, Philippe, joka on vangittu ja pakotettu käyttämään rautanaamiota.

Muskettisoturit päättävät:

• vapauttaa Philippen

• vaihtaa hänet Ludvigin tilalle

• antaa Ranskalle oikeudenmukaisen kuninkaan

Suunnitelma onnistuu osittain, mutta paljastuu, että D’Artagnan on molempien miesten todellinen isä, mikä tuo tarinaan traagisen isä–poika-ulottuvuuden.

Lopulta:

• Ludvig jää vangiksi (rautanaamioon)

• Philippe nousee valtaan lempeänä kuninkaana

• Muskettisoturit uhraavat maineensa ja vapautensa Ranskan puolesta

Elokuvan teemat

• vallan vastuu

• veljeys ja lojaalisuus

• isän ja pojan välinen side

• oikeudenmukaisuus vs. laki

Muskettisoturit yksilöinä – luonne, huumori ja tragedia 

Elokuva tekee yhden fiksun tempun: se antaa jokaiselle muskettisoturille oman elämänvaiheensa kriisin. He eivät ole enää saman joukkueen eri variaatioita, vaan neljä hyvin erilaista vastausta samaan kysymykseen: miten elää, kun nuoruuden ihanteet ovat murentuneet?

Porthos – nautinnonhaluinen sydän

(Gérard Depardieu)

Porthos = elokuvan sydän ja komiikka

Porthos on:

• ruumiillistunut elämänilo

• suorasukainen, lapsenomaisen rehellinen

• yhtä aikaa hauska ja yllättävän surullinen

Naisseikkailut

Porthosin romanssit eivät ole viettelyä vaan hyväntahtoista kaoottisuutta:

• hän rakastaa kaikkia

• ja uskoo vilpittömästi, että kaikki rakastavat häntä takaisin

• naiset ovat hänen maailmassaan elämän, ruoan ja viinin jatke

Tämä tekee hahmosta lämpimän: Porthos ei manipuloi, hän iloitsee.

Itsemurhayritys – mustaa huumoria ja totuutta

Yksi elokuvan alikehutuimmista kohtauksista:

• Porthos yrittää hirttäytyä

• köysi katkeaa

• lattia pettää

• lopulta hän jää henkiin vahingossa

Kohtaus on:

• samaan aikaan koominen ja sydäntäsärkevä

• täydellinen tiivistys hahmosta:

  Porthos ei edes osaa kuolla – elämä vetää hänet väkisin mukaan.

Symbolisesti:

• hän ei halua kuolla, vaan lakkasi hetkeksi tuntemasta itseään tarpeelliseksi

• kun ystävyys ja tehtävä palaavat, myös elämänhalu palaa

Athos – surun kantaja

(John Malkovich)

Athos on elokuvan emotionaalinen painopiste:

• menettänyt poikansa

• pettynyt kuninkaaseen

• elää hiljaisessa syyllisyydessä

Hänen huumorinsa on:

• kuivaa

• katkeraa

• usein itseironista

Athos ei taistele enää kunnian vuoksi vaan:

jotta mikään muu poika ei kuolisi turhaan.

Aramis – äly ja juoni

(Jeremy Irons)

Aramis on:

• entinen soturi, nykyinen kirkonmies

• strateginen ajattelija

• moraalisesti liukkain hahmo

Huumori:

• terävää

• sarkastista

• usein hienovaraista piikittelyä muita kohtaan

Aramis uskoo:

• että hyvä lopputulos oikeuttaa keinot

• ja että hän näkee pidemmälle kuin muut

Hän on se, joka aloittaa vallankumouksen – mutta ei täysin tiedä, pystyykö elämään seurausten kanssa.

D'Artagnan – velvollisuus

(Gabriel Byrne)

D’Artagnan on elokuvan moraalinen ankkuri:

• uskollinen kruunulle

• uskollinen ystäville

• ja lopulta ristiriidassa itsensä kanssa

Huumori:

• kuivaa

• hillittyä

• usein syntyy siitä, että muut ovat täysin hallitsemattomia

Hänen traagisuutensa huipentuu:

• isyyden paljastumiseen

• mahdottomaan valintaan kahden pojan välillä

Ryhmädynamiikka – miksi he toimivat niin hyvin yhdessä

• Porthos tuo elämän ja keveyden

• Athos tuo surun ja moraalisen painon

• Aramis tuo suunnitelman

• D’Artagnan tuo kunnian

Ja juuri siksi huumori toimii:

• se syntyy elämänkokemuksesta, ei vitseistä

• nauru on usein puolustusmekanismi

Miksi erityisesti Porthos jää mieleen

Porthos on:

• ainoa, joka ei teeskennele mitään

• ainoa, joka ei piiloudu ideologian, uskonnon tai velvollisuuden taakse

• ja siksi myös ainoa, joka uskaltaa olla aidosti hauras

Hänen kömpelö itsemurhayrityksensä ei ole vitsi – se on elokuvan inhimillisin hetki.

Elokuva vs. Dumas’n alkuperäinen romaani

Elokuvan pohjana on Alexandre Dumas’n romaanin viimeinen osa:
Le Vicomte de Bragelonne (1847–1850)

Keskeiset erot

Aihe	Dumas’n romaani	Elokuva (1998)
Rautanaamio	Vanki on Ludvig XIV:n kaksoisveli, mutta rooli on pieni ja mystinen	Kaksoisveli Philippe on tarinan moraalinen keskus
Muskettisoturit	Politiikan ja henkilökohtaisten pettymysten hajottamia	Yhdistyvät vielä kerran sankaritekoon
D’Artagnan	Lojaali kruunulle loppuun asti	Kapinoi kuningasta vastaan ja saa traagisen isäroolin
Sävy	Melankolinen, realistinen, jopa kyyninen	Romanttinen, moraalinen, toiveikas
Loppu	Katkera ja surullinen (Athosin poika kuolee, sankaruus hiipuu)	Sovitteleva ja myyttinen (oikeudenmukaisuus voittaa)

Dumas kirjoitti vallasta, pettymyksestä ja ajan kulumisesta.
Elokuva kertoo tarinan toivosta ja valinnasta: maailma voi muuttua, jos joku uskaltaa toimia.

Elokuvan symboliikka

Rautanaamio

• Dumas’lla: vallan salaisuuden väline – poliittinen mysteeri

• Elokuvassa:

  • epäoikeudenmukainen valta tukahduttaa ihmisyyden

  • kasvot = identiteetti → naamio = ihmisyyden riistäminen

  • ironia: väärä mies käyttää kruunua, oikea miestä piilotetaan

Kun lopussa Ludvig pakotetaan rautanaamioon, valta ja rangaistus vaihtavat paikkaa.

 Kaksoisolento (Ludvig / Philippe)

Symboloi kahta vallan muotoa:

• Ludvig XIV: valta ilman empatiaa

• Philippe: empatia ilman valtaa (aluksi)

Elokuva esittää kysymyksen:

Kumpi tekee kuninkaasta kuninkaan – syntyperä vai moraali?

Muskettisoturit

He eivät ole enää seikkailijoita vaan:

• menneisyyden ihanteiden ruumiillistumia

• omantunnon ääniä vallan edessä

Jokainen edustaa eri vastausta kysymykseen:

Mitä teet, kun laki ja oikeus eivät ole sama asia?

Isyys (D’Artagnan)

Elokuvan täysin uusi elementti:

• D’Artagnan molempien miesten isänä

• tekee konfliktista henkilökohtaisen

• muuttaa poliittisen kapinan perhetragediaksi

Symbolisesti:

• vanha sukupolvi kantaa vastuun uuden virheistä

• isä ei voi valita lastaan, mutta voi valita tekonsa

Randall Wallacen työ käsikirjoittajana

Randall Wallace tunnetaan siitä, että hän:

• yksinkertaistaa monimutkaisia historiallisia tarinoita

• lisää vahvan moraalisen ytimen

• korostaa puheita, valintoja ja uhrausta

Mitä Wallace teki Dumas’lle?

• Poisti sivujuonet ja poliittisen monimutkaisuuden

• Lisäsi emotionaalisen selkärangan (isyys, veljeys)

• Rakensi selkeän sankarimyytin, jossa:

  • paha valta kaatuu

  • hyvyys palkitaan

  • uhraus on merkityksellinen

Tämä on sama lähestymistapa kuin Braveheartissa:

• historiallinen tarkkuus joustaa

• tunne ja teema menevät edelle

Kritiikki vs. vahvuus

Kritiikki:

• Dumas’n hienovaraisuus katoaa

• tarina “hollywoodisoituu”

Vahvuus:

• tarina toimii elokuvana

• hahmot ovat selkeitä ja muistettavia

• teemat välittyvät myös katsojalle, joka ei tunne alkuperäistä romaania

Yhteenvetona:

• Dumas’n romaani = aikuisen maailman tragedia

• Elokuva = myyttinen kertomus vallan vastuusta

• Wallace muunsi kirjallisen eepoksen moraaliseksi elokuvaksi

4/5 Tähteä tälle Muskettisoturi tulkinnalle!!