The Gate (1987) - arvostelu

 The Gate (1987) - arvostelu - mielipide

The Gate (Paholaisen portti) on vuoden 1987 yliluonnollinen kauhuelokuva, jonka on ohjannut Tibor Takács ja jonka pääosassa on Stephen Dorff hänen elokuvadebyyttissään. Elokuva seuraa kahta nuorta poikaa, jotka vahingossa vapauttavat demonien lauman takapihaltaan suuren reikävajoaman kautta.

Elokuva on saanut laajaa huomiota erityisesti kulttikauhuleffojen ystävien keskuudessa. Elokuvan suosio ei ole perustu pelkästään sen kauhuelementteihin, vaan myös sen erityiseen tunnelmaan ja nostalgiseen viehätysvoimaan. Laajassa skaalassa voidaan nähdä useita tekijöitä, jotka tekevät siitä mielenkiintoisen.

Elokuvassa on paljon perinteisiä kauhuelementtejä, kuten demoneja, yliluonnollisia tapahtumia ja pelottavia visuaalisia efektejä. Vaikka se ei ole yhtä graafinen tai verinen kuin monet aikansa kauhuelokuvat, se luo tehokasta jännitystä ja kauhua. "The Gate" keskittyy enemmän psykologiseen jännitykseen ja sen kykyyn pelotella ilman äärimmäistä väkivaltaa, mikä on osa sen viehätystä.

Elokuvan päähenkilöiden, Glenin ja Terryn, seikkailu muistuttaa monia katsojia heidän omasta lapsuudestaan, jolloin yliluonnolliset kauhut olivat jollain tavalla kiehtovia, mutta samalla pelottavia. Elokuvassa on paljon nuorten hahmojen kautta esitettyä jännitystä ja kauhua, mikä resonoi erityisesti niillä, jotka ovat kasvaneet 1980-luvulla. Elokuvan retrohenkisyys tuo myös nostalgiaa aikakauden lapsille, jotka nauttivat sen visuaalisista elementeistä ja tunnelmasta.

Vaikka "The Gate" ei ole teknisesti niin edistynyt kuin nykypäivän kauhuelokuvat, sen käytännön visuaaliset efektit ja stop-motion-animaatiot saavat edelleen kiitosta. Elokuvassa demonit ja helvetin portti on toteutettu niin, että ne näyttävät hieman kömpelöiltä mutta silti pelottavilta. Tämä "vanhan koulukunnan" tyyli tuo elokuvan maailmaan oman viehätyksensä ja tekee sen katsomisesta hauskan ja jollain tavalla viehättävän. 

Elokuvan kulttimaine on kasvanut vuosien varrella. Tämä on osittain kiitos sen tavasta käsitellä kauhua nuoren katsojan näkökulmasta sekä sen nostalgiasta 1980-luvun kauhukulttuuriin. Elokuvan jälkipyykki on vahvasti kulttielokuvan maineessa, ja monet katsovat sen uudestaan ja uudestaan, mikä on merkki sen pysyvästä vaikutuksesta genressään.

triviaa!

Stephen Dorffin läpimurto: Elokuvassa pääroolia esittävä Stephen Dorff teki elokuvassa debyyttinsä. Hänen esittämänsä Glenin rooli oli yksi hänen ensimmäisistä suuremmista elokuvaroolistaan, ja hänet tunnetaan nykyään monista elokuvista ja TV-sarjoista, kuten Blade (1998) ja True Detective (2015).

Stop-motion-animaatio: Elokuvassa demonit ja helvetin portti luotiin käyttämällä stop-motion-animaatiota ja käytännön efektejä. Tämä vanhan koulukunnan tekniikka antoi elokuvalle erityisen visuaalisen ilmeen, joka oli tyypillinen 1980-luvun kauhuelokuville.

Demonin ulkonäkö: Elokuvassa esiintyvät demonit saivat inspiraationsa klassisista kauhuleffoista, mutta niiden ilme ja muoto olivat hyvin erityisiä. Erityisesti demonien kasvot olivat poikkeuksellisia ja pelottavia, ja niitä luotiin erityisesti käsityönä.

Elokuvan tapahtumat alkavat Glenin ja hänen ystävänsä Terry'n löydettyä vanhan kiven takapihaltaan. Tämä kivi on keskeinen osa elokuvan juonta, mutta se on itse asiassa vain tavallinen rekvisiitta, joka oli otettu elokuvan tuotantoon.

Pienen budjetin huolimatta menestys: Vaikka The Gate ei ollut valtava kaupallinen hitti elokuvateattereissa, se oli erittäin suosittu VHS-julkaisuissa ja saavutti kulttisuosion nopeasti. Se on jäänyt elämään fanien keskuudessa ja oli erityisesti 1980-luvun nuorten katsoma suosikkielokuvia.

Erikoistehosteiden käytännön toteutus: Elokuvassa käytetyt erikoistehosteet, kuten liikkuvat kädet ja demonit, ne luotiin usein käytännön efektien avulla, kuten käsin liikkuvilla nukeilla ja liikkeellä olevilla osilla. Tämä oli yleistä aikakauden elokuvissa, ja se loi erikoista viehätystä.

Kulttielokuvan asema: The Gate on nykyisin yksi 1980-luvun parhaiten muistetuista kulttihorror-elokuvista. Se on saanut erityistä kiitosta siitä, miten se yhdistää nuorten hahmojen seikkailut ja kauhuelementit, ja sen tunnelma on jäänyt elämään fanien keskuudessa vuosikymmenien ajan.

Minä annan tälle 80-luvun leffa tapaukselle 3,5/5 tähteä