Vanhat Apinoiden Planeetta - elokuvat

 Klassiset Apinoiden Planeetta Elokuvien mielipiteet ja muuta juttua

Apinoiden planeetta – Kirja ja 60–70-luvun elokuvat

Apinoiden planeetta (Planet of the Apes) on yksi tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien suurimmista klassikoista. Tarina sai alkunsa ranskalaisen kirjailijan Pierre Boulle'n romaanista vuonna 1963, ja se poiki vuosikymmenten mittaisen elokuvasarjan, joka alkoi 1968 ja jatkui 70-luvulla useilla jatko-osilla.

Kirja: La Planète des Singes (1963)

• Kirjoittaja: Pierre Boulle
• Julkaisuvuosi: 1963
• Suomennettu nimellä: Apinoiden planeetta
• Juoni:
  • Tarina seuraa astronautti Ulyssé Mérou’ta, joka laskeutuu vieraalle planeetalle, jossa älykkäät apinat hallitsevat ja ihmiset ovat villieläinten tasolla.
  • Hän yrittää paeta ja todistaa olevansa sivistynyt olento, mutta kohtaa lopulta synkän totuuden.
  • Kirjan loppu on erilainen kuin elokuvassa – siinä paljastuu, että myös Maa on kokenut saman kohtalon ja apinat hallitsevat sitäkin.

1960–70-luvun Apinoiden planeetta -elokuvat

Planet of the Apes (1968) – Apinoiden planeetta

• Ohjaaja: Franklin J. Schaffner
• Pääosissa: Charlton Heston (George Taylor), Roddy McDowall (Cornelius), Kim Hunter (Zira), Maurice Evans (Dr. Zaius)
• Ikoninen juoni:
  • Astronautti Taylor ja hänen miehistönsä saapuvat oudolle planeetalle, jossa älykkäät apinat hallitsevat ja ihmiset ovat villejä ja mykkiä.
  • Hänet vangitaan, mutta lopulta paljastuu yksi elokuvahistorian suurimmista juonenkäänteistä:
    Tämä "vieras planeetta" onkin Maa tulevaisuudessa!
  • Lopun kuuluisa kohtaus: Taylor löytää vajoavan Vapaudenpatsaan rannalta ja tajuaa ihmiskunnan tuhonneen itsensä.
• Tärkeä vaikutus: Filosofinen ja poliittinen kommentaari rotusuhteista, vallasta ja ihmiskunnan tuhosta.

Beneath the Planet of the Apes (1970) – Apinoiden planeetan alla

• Juoni: Uusi astronautti saapuu ja löytää maanalaisen mutanttikultin, joka palvoo ydinpommia.
• Synkkä loppu: Taylor kuolee ja Maa tuhoutuu atomipommilla.

Escape from the Planet of the Apes (1971) – Pako apinoiden planeetalta

• Juoni: Apinat Cornelius ja Zira pakenevat ajassa taaksepäin 1970-luvun Maahan.
• Lopussa heidän lapsensa Caesar jää henkiin, mikä mahdollistaa jatko-osat.

Conquest of the Planet of the Apes (1972) – Apinoiden planeetan valloitus

• Juoni: Caesar (Ziran ja Corneliuksen poika) johtaa apinoiden kapinan ja aloittaa vallankumouksen ihmisiä vastaan.

Battle for the Planet of the Apes (1973) – Taistelu apinoiden planeetasta

• Juoni: Apinoiden ja ihmisten viimeinen taistelu – apinat voittavat ja Maa siirtyy lopullisesti heidän hallintaansa.

"Apinoiden planeetta" (1968) oli tieteiselokuvan klassikko, joka sai osakseen laajaa huomiota ja keskustelua heti ilmestymisensä jälkeen. Elokuvan vastaanotto 1960-luvulla oli pääosin positiivinen, mutta se myös herätti kiivasta keskustelua sen käsittelemistä yhteiskunnallisista ja filosofisista teemoista.

Elokuvan tausta ja teemojen vastaanotto:

• Ohjaus ja tuottaminen: Elokuvan ohjasi Franklin J. Schaffner, ja sen tuottaja oli Arthur P. Jacobs. Elokuvan pohjana oli Pierre Boulleanin vuonna 1963 julkaisema romaani La Planète des Singes ("Apinoiden planeetta"), joka käsitteli apinoiden hallitsemaa maailmaa ja ihmisen asemaa siinä.
• Pääosissa: Charlton Heston (George Taylor), Roddy McDowall (Cornelius), Kim Hunter (Zira) ja Maurice Evans (Dr. Zaius).

Kritiikit ja vastaanotto:

Kriitikoiden reaktiot:

• Positiiviset arvostelut:
  • Elokuvan teemat, kuten rotu, ihmisen ylivalta ja yhteiskunnalliset hierarkiat, herättivät paljon keskustelua. Monet kriitikot pitivät elokuvaa älyllisesti syvällisenä ja aikansa yhteiskunnallisten ongelmien käsittelijänä. Erityisesti elokuvan rohkeus käsitellä monia poliittisia ja eettisiä kysymyksiä sai kiitosta.
  • Charlton Hestonin rooli sai myös kiitosta, vaikka hänet tunnettiin tuolloin enemmän toimintarooleistaan. Heston esitti astronautti George Tayloria, joka oli matkaan lähtenyt maan tuhoon ja löytää itsensä apinoiden hallitsemalta planeetalta.
  • Elokuvan erikoistehosteet ja maskeeraukset apinoille olivat edellä aikaansa ja saivat paljon kiitosta. Apinoiden näyttelijät, kuten Roddy McDowall (Cornelius) ja Kim Hunter (Zira), saivat myös ylistystä rooleistaan.

Yhteiskunnalliset ja poliittiset teemat:

Merkittävät piirteet

Yhteiskunnallinen allegoria:

1960- ja 1970-lukujen elokuvat olivat voimakkaasti poliittisia ja yhteiskunnallisia allegorioita. Ne käsittelivät teemoja kuten rotuerottelu, ydinaseiden uhka, kapitalismin kritiikki ja ihmiskunnan tuho. Alkuperäinen Planet of the Apes (1968) oli erityisen merkittävä sen yllättävän lopun ja yhteiskunnallisen kommentin ansiosta.

Käytännön erikoistehosteet:
Elokuvien apinahahmot toteutettiin käyttämällä korkealaatuista maskeeraus- ja meikkaustekniikkaa, joka oli aikaansa edellä. John Chambersin suunnittelemat apinanaamat olivat innovatiivisia ja vaikuttavia.

Filosofinen ja psykologinen syvyys:
Elokuvat keskittyivät filosofisiin kysymyksiin ihmiskunnan luonteesta, vallankäytöstä ja moraalista. Ne olivat usein synkkiä ja ajatuksia herättäviä.

Lineaarinen tarinankerronta:
Vaikka elokuvat olivat osa samaa jatkumoa, ne kertoivat tarinansa suhteellisen lineaarisesti, keskittyen eri aikakausiin ja hahmoihin.

Retro-futuristinen tyyli:
Elokuvien visuaalinen tyyli oli 1960- ja 1970-lukujen retro-futurismia, joka heijasti aikakauden designia ja teknologian näkemyksiä.

• Rotu ja ihmisarvo: Elokuvassa käsiteltiin ihmisten roolia apinoiden hallitsemassa maailmassa. Se vertasi ihmisten ja apinoiden välistä roolia orjuuden ja rotuennakkoluulojen kautta. Monet kriitikot huomasivat elokuvan vihjauksia 1960-luvun rotusorto- ja kansalaisoikeusliikkeisiin, erityisesti Yhdysvalloissa.
• Sodan ja tuhon teemat: Elokuvassa kuvataan apinoiden hallitsemaa planeettaa, joka on ihmiskunnan tulevaisuus – planeetta, jossa ihmiskunta on tuhonnut itsensä. Tämä heijastaa kylmän sodan aikakauden pelkoa ydinsodasta ja maailmanlopusta, joka oli tuolloin monille ajankohtainen ja ahdistava aihe.

Elokuvan suosion kasvu ja kulttimaine:

• Elokuvan ilmestyessä "Apinoiden planeetta" ei ollut heti massiivinen hitti, mutta se kasvoi kulttisuosioon ajan myötä. Erityisesti sen teemojen ja yllätyksellisen lopun vuoksi se jäi elämään pitkään elokuvahistorian keskiöön. Elokuvan kuuluisin kohtaus, jossa päähenkilö löytää vapaudenpatsaan ja huomaa sen olevan Maapallon jäänteitä, on yksi elokuvahistorian tunnetuimmista ja symbolisimmista.

• Elokuvan vastaanotto oli kuitenkin ristiriitainen 1960-luvulla: vaikka monet kriitikot arvostivat sen syvällisiä teemoja ja visuaalisia ratkaisuja, toiset pitivät sitä liian kiistanalaisena ja epäselvänä. Silti se sai yhä enemmän huomiota ja tunnustusta myöhemmissä vuosikymmenissä.

Kulttuurinen ja elokuvallinen vaikutus:

• Elokuvan teemat ja visuaaliset ratkaisut vaikuttivat moniin myöhempiin tieteiselokuvien suuntauksiin. "Apinoiden planeetta" oli myös merkittävä elokuvallinen hetki, koska se toi esiin syvällisiä ja aikansa yhteiskunnallisia kysymyksiä tieteiskirjallisuuden kautta. Se muistutti siitä, kuinka elokuvilla voi olla syvällinen yhteiskunnallinen vaikutus ja ne voivat haastaa vallitsevia yhteiskunnallisia normeja ja käsityksiä.

Yhteenveto: 1960-luvun lopulla Apinoiden planeetta herätti vahvoja tunteita ja sai osakseen sekalaista vastaanottoa, mutta sen rohkeus käsitellä poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sai elokuvan erottumaan aikakauden tieteiselokuvista. Vaikka elokuvan alkuperäinen vastaanotto oli osittain ristiriitainen, sen kulttimaine on kasvanut ajan myötä ja elokuvasta on tullut klassikko, joka inspiroi useita jatko-osia, TV-sarjoja ja muita mediatuotantoja.

Tähti Betelgeuse liittyy suoraan alkuperäiseen "Apinoiden planeetta" -romaaniin (La Planète des singes, 1963), mutta ei alkuperäiseen 1968-elokuvaversioon, jossa tarinaa muutettiin merkittävästi.

Kirja: "Apinoiden planeetta" (Pierre Boulle, 1963)

Sijainti:
Ihmiset (kertoja Ulysse Mérou ja hänen toverinsa) matkustavat tähtialuksella Betelgeusen järjestelmään, joka sijaitsee n. 500 valovuoden päässä Maasta.
Planeetta, johon he saapuvat, kiertää Betelgeusea. Se on eri planeetta kuin Maa.

Planeetan nimi:
Planeetta tunnetaan nimellä Soror, ja sen olosuhteet ovat hyvin samanlaiset kuin Maassa.

Juoni:
Ihmiset laskeutuvat planeetalle, jossa apinat ovat kehittyneet älykkäiksi olennoiksi, ja ihmiset ovat degeneroituneet eläimellisiksi. Ulysse joutuu vangiksi ja yrittää todistaa ihmisälyn olemassaolon.
Lopulta hän pakenee ja palaa Maahan – vain huomatakseen, että myös Maa on kehittynyt apinoiden hallitsemaksi, mikä tuo tarinaan kierteen.

Muoto:
Koko tarina kehystetään scifi-kehyksellä: avaruusmatkailijat löytävät viestin avaruudessa kelluvasta kapselista, jossa kerrotaan tämä tarina – lopussa paljastuu, että viestin lukijatkin ovat apinoita.


Elokuvassa ei aluksi paljasteta, missä planeetta sijaitsee. Katsojan (ja hahmojen) oletetaan uskovan, että kyseessä on vieras planeetta.
Lopussa ikoninen Vapaudenpatsas paljastaa, että se on ollut Maa koko ajan, mutta tulevaisuudessa ydinsodan jälkeen.

Muutokset kirjaan nähden:

- Tähti Betelgeuse ei mainita ollenkaan.

- Ulysse Méroun tilalla on amerikkalainen astronautti George Taylor (Charlton Heston).

- Planeetta ei ole Soror, vaan käytännössä tulevaisuuden Maa.

Elokuvan teemat ovat enemmän poliittisia ja eksistentialistisia: ydinaseet, rotu, ihmiskunnan itseaiheuttama tuho.

2000-luvun elokuvat

2000-luvulla "Apinoiden planeetta" -franchise elvytettiin ensin Tim Burtonin uudelleenfilmatisoinnilla.

 

Planet of the Apes (2001)

uusi trilogia koostuu elokuvista:

1. Rise of the Planet of the Apes (2011)

2. Dawn of the Planet of the Apes (2014)

3. War for the Planet of the Apes (2017)

 Kingdom of the Planet of the Apes (2024) (Jatkaa 2010-luvun reboot-trilogian tarinaperinnettä.)

Merkittävät piirteet:

Tieteellinen ja geneettinen teema:
2000-luvun elokuvat keskittyvät enemmän tieteellisiin teemoihin, kuten geenimanipulaatioon, älykkyyden kehitykseen ja ihmiskunnan itsetuhoisiin päätöksiin. Ne tarjoavat modernin näkemyksen siitä, kuinka apinoiden yhteiskunta voi syntyä.

CGI-tekniikka:
Apinahahmot toteutettiin käyttämällä kehittynyttä CGI-tekniikkaa (erityisesti motion capture -tekniikkaa). Andy Serkis näytteli keskeistä apinahahmoa, Caesaria, ja hänen suorituksensa sai laajaa kiitosta.

Hahmojen kehitys ja emotionaalinen syvyys:
Uudet elokuvat keskittyvät enemmän hahmojen kehitykseen ja emotionaalisiin tarinoihin, erityisesti Caesarin tarinaan. Ne ovat henkilökohtaisempia ja tunnelmallisempia kuin alkuperäiset elokuvat.

Ympäristö- ja moraaliset teemat:
Elokuvat käsittelevät modernia ympäristökeskustelua, ihmiskunnan suhdetta luontoon ja moraalisia kysymyksiä vallasta ja oikeudenmukaisuudesta.

Epälineaarinen tarinankerronta:
Uudet elokuvat kertovat tarinansa epälineaarisesti, keskittyen apinoiden nousuun ja ihmiskunnan tuhoon. Ne tarjoavat monimutkaisemman ja nykyaikaisemman näkemyksen tarinasta.

---

Päällyiset erot

• Teknologia: 1960- ja 1970-lukujen elokuvat käyttivät maskeerausta ja meikkausta, kun taas 2000-luvun elokuvat nojasivat CGI-tekniikkaan.

• Teemat: Alkuperäiset elokuvat olivat enemmän yhteiskunnallisia allegorioita, kun taas uudet elokuvat keskittyvät tieteellisiin ja moraalisiin kysymyksiin.

• Tyyli: Alkuperäiset elokuvat olivat retro-futuristisia ja filosofisia, kun taas uudet elokuvat ovat visuaalisesti vaikuttavia ja emotionaalisesti syviä.

Molemmat aikakaudet ovat tuoneet omat ainutlaatuiset näkemyksensä "Apinoiden planeetta" -tarinaan, ja kumpikin on jättänyt pysyvän vaikutuksen science fiction -genreen.

Miksi alkuperäiset Apinoiden planeetta -elokuvat ovat niin merkittäviä?

✔ Syvällinen sanoma: Kommentoi ihmiskunnan tuhoa, orjuutta, rasismia ja vallankäyttöä.
✔ Ikoninen maskeeraus: Apinoiden maskit olivat uraauurtavia elokuvateknologiassa.
✔ Legendaariset kohtaukset: Esimerkiksi "You maniacs! You blew it up!" (Taylor Vapaudenpatsaan edessä).
✔ Pitkäaikainen vaikutus: Sarja loi pohjan myöhemmille uusintaversioille, kuten 2010-luvun reboot-trilogialle.

"Apinoiden planeetta" (Planet of the Apes) -televisiosarja on vuonna 1974 julkaistu amerikkalainen tieteisfantasiasarja, joka perustuu Pierre Boulleanin samannimiseen romaaniin. Se on jatkoa 1968 ilmestyneelle elokuvalle Apinoiden planeetta, mutta se vie tarinan hieman eri suuntaan. Sarja on hyvin pieni osa Apinoiden planeetta -franchisea, mutta se on saanut kulttimaineen.

Apinoiden planeetta - TV-sarjan tausta ja juoni:

• Kehittäjä: U.S. Television / 20th Century Fox Television
• Ensimmäinen lähetys: 1974
• Jaksojen määrä: 14
• Päähenkilöt: 3 astronauttia, jotka joutuvat avaruusonnettomuuteen ja laskeutuvat planeetalle, jossa apinat ovat kehittyneet hallitseviksi olioiksi, ja ihmiset ovat alempiarvoisia ja orjuutettuja. Sarjan päähenkilöt ovat astronautit Virdon, Burke ja Galen (apina), ja he yrittävät selviytyä planeetalla, jossa ihmisten ja apinoiden välinen hierarkia on käänteinen verrattuna todellisuuteen.

Juoni:

Sarja alkaa siitä, että kolme astronauttia — Virdon, Burke ja Galien — päätyvät planeetalle, jossa apinat ovat kehittyneet älykkäiksi ja hallitsevat planeetan elämää. Planeetan ihmiset ovat alistettuja apinoiden orjia. Astronautit yrittävät selviytyä, mutta samalla he kokeilevat salaa muuttaa planeetan dynamiikkaa ja auttaa orjia vapautumaan. Sarjassa nähdään myös paljon pohdintaa ihmisen ja apinan rooleista, ja kuinka nämä roolit voivat muuttua.

Yksi sarjan keskeisistä teemoista on se, miten toiset olennot kokevat ihmiset ja apinat — ja miten eri rotujen ja lajien väliset suhteet voivat kehittyä ajan myötä.

Erityispiirteet:

• Sarja oli aikanaan tieteiskirjallisuutta, mutta myös yhteiskunnallista pohdintaa ihmisten ja apinoiden välisestä hierarkiasta, sorrosta ja vapaudesta.
• Sarjan visuaalinen tyyli ja apinoiden maskeeraukset ovat saaneet paljon huomiota ja vaikuttaneet Apinoiden planeetta -franchiseen, vaikka sarjan budjetti oli rajallinen verrattuna elokuvan tuotantoon.
• Apinat: Sarjassa apinat ovat älykkäitä ja heillä on monimutkaiset yhteiskunnalliset rakenteet, joissa he ovat jaettu kolmeen pääryhmään: orjakasvattajat, tieteilijät ja sotilaat. Apinoiden roolihierarkia vastaa jollain tasolla ihmisten rooleja elokuvassa.

Hahmot:

Galien – Apinan rooli, joka on erilainen kuin muut apinat. Hän on apina, joka on kiinnostunut ihmisten ja apinoiden välisistä suhteista ja pyrkii auttamaan astronautteja.
Virdon – Astronautti, joka on pääosassa sarjassa ja yrittää ymmärtää apinoiden planeetan sivilisaatiota.
Burke – Toinen astronautti, joka on mukana matkan selviytymisessä.

Perintö ja kulttisuosiota:

Vaikka Apinoiden planeetta -TV-sarja ei saanut massiivista suosiota sen alkuperäisellä aikakaudellaan (se peruttiin vain yhden kauden jälkeen), sillä on silti ollut pysyvä kulttimaine ja sen vaikutus on näkynyt myöhemmissä sarjan elokuvissa ja TV-adaptaatioissa.

Sarjan vaikutus näkyy edelleen Apinoiden planeetta -franchiseissa, ja se on myös inspiroinut monia faneja ja tutkijoita, jotka pohtivat sarjan käsittelemää yhteiskunnallista sanomaa. Se on ollut osa sitä suurempaa yhteiskunnallista keskustelua, joka keskittyy rotuun, yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tasa-arvoon.

Sarjan perintö:

Vaikka TV-sarja oli lyhytikäinen, Apinoiden planeetta -franchise on ollut elinvoimainen, ja sen eri osat ovat saaneet elokuvia, animaatioita ja sarjakuvia. TV-sarja on myös innoittanut useita eri TV-ohjelmia ja elokuvia, jotka käsittelevät samankaltaisia teemoja, kuten muukalaiskulttuurit, tieteiskirjallisuus ja yhteiskunnalliset vertaukset.

En halua pisteyttää tämän artikkelin elokuvia (ja tv-sarjaa), nämä ovat ajattomia elokuvia ja ne ovat vieläkin erinomaisia