Stanley Kubrickin mestariteos Full Metal Jacket (1987) - käsittely

 Kubrickin - Full Metal Jacket

Stanley Kubrickin Full Metal Jacket (1987) on elokuva, joka tarkastelee sodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan sekä sotilaan henkistä ja fyysistä selviytymistä sodan julmuudessa. Elokuvan rakenne ja teemat, kuten dualismi, sotilaskoulutuksen hirveys ja ihmisen ja väkivallan välinen suhde, tekevät siitä syvällisen ja voimakkaasti visuaalisen ja psykologisen teoksen. Kubrickin ohjaustyyli on jälleen kerran omaleimainen, ja hänen tapansa käsitellä sotaa ja sen vaikutuksia on monivivahteinen ja ajaton.

Elokuvan rakenne ja juoni:

Full Metal Jacket on jaettu kahteen pääosaan

Sotilaskoulutus (Parris Island - Etelä Carolina) – Elokuvan ensimmäinen puolisko keskittyy boot camp -koulutukseen, jossa nuoret rekrytoituvat merijalkaväkeen ja kokevat kovan, usein dehumanisoivan koulutuksen. Tässä osassa sergeanttina toimii Hartman (Lee Ermey), joka on äärimmäisen ankara ja aggressiivinen johtaja. Koulutuksen aikana seurataan erityisesti kahta päähenkilöä: Jokeria (Matthew Modine), joka kirjoittaa sotakirjeitä ja yrittää ymmärtää sodan ja väkivallan luonteen, sekä Gomer Pylea (Vincent D'Onofrio), joka on täysin epäkyvykäs ja henkisesti heikko sotilas.

Sodan kokemus (Vietnam) – Toisessa puoliskossa elokuvassa seurataan Jokeria, joka on lähetetty Vietnamiin toimimaan sotakirjeenvaihtajana ja osallistumaan taisteluihin. Hän kohtaa sodan todellisuuden ja ymmärtää syvemmin sen väkivaltaisuuden ja sen vaikutukset ihmismieleen. Elokuvan huipentumana on hänen kokemus taistelukentällä, jossa hän joutuu toteamaan sen, että sota ei ole vain abstrakti käsite, vaan se on todellista ja hirvittävää väkivaltaa.
Dualismi ja symbolismi:

Full Metal Jacket tutkii elokuvan aikana voimakkaasti dualismia – vastakohtia, jotka ovat jatkuvassa jännitteessä elokuvassa. Dualismi ilmenee monella tasolla, kuten:

• Sotilaskoulutus ja sota: Ensimmäinen osa elokuvasta on suurelta osin tyrannimainen koulutusleiri, jossa nuoret miehet muovataan sotilaiksi. Elokuvassa näkyy, kuinka kova koulutus ja kieltäytyminen inhimillisistä tunteista luovat pohjan sodan julmuudelle. Tämä konflikti inhimillisten tunteiden ja koulutuksen vaatiman väkivallan välillä on yksi elokuvan keskeisistä teemoista.
• Sodan väkivalta ja sotilaan psyyke: Sotilaiden välillä nähdään myös voimakas jännite, joka tulee esiin heidän omassa suhtautumisessaan väkivaltaan ja sen hyväksymisessä. Sotilaat, kuten Joker, ovat jatkuvasti ristiriidassa sen kanssa, kuinka he voivat sopeutua maailmaan, jossa väkivalta on osa arkea.

Komentaja Hartman ja sotilaskoulutus:

Komentaja Hartman, jota esittää R. Lee Ermey, on elokuvan rooli, joka kuvaa voimakkaasti sotilaskoulutuksen epäinhimillistämisprosesseja. Hartman on äärimmäisen kova ja säälimätön, ja hänellä on erikoislaatuinen kyky murskata nuorten miesten itsetunto, tehdä heistä täysin tottuneita väkivaltaan ja arvostamaan kuria ennen kaikkea. Hartmanin jatkuva huutaminen, alistaminen ja solvaaminen luovat kuvaa siitä, kuinka sotilaskoulutus on äärimmäinen väkivallan ja mielenhallinnan muoto.

Hartmanin hahmo ei ole pelkästään julma komentaja, vaan hän on myös symboli siitä, kuinka armeijan koulutusjärjestelmä pyrkii riistämään yksilöllisyyden ja inhimillisyyden. Hän on itse juurtunut armeijan hierarkiaan ja uskontoonsa, mutta hänessä on myös hahmo, joka itsessään on täysin epäinhimillistynyt. Elokuvan loppupuolella Hartmanin kohtalo symboloi sitä, kuinka väkivallan ja rankan koulutuksen vaikutukset voivat kääntyä itseään vastaan, mikä ilmenee hänen itsemurhassaan.

Gomer Pyle – epäonnistuminen ja tragedia:

Gomer Pyle on koulutuksessa epäonnistuva ja mentaalisesti heikko sotilas, joka ei kestä kovaa koulutusta. Hänen hahmonsa symboloi haavoittuvuutta ja inhimillisyyttä, joka ei mahdu väkivallan ja kurin kulttuuriin. Pyle on jollain tavalla traaginen hahmo, koska hän ei pysty sopeutumaan sotilaskoulutuksen ja armeijan vaatimuksiin. Hänen psykologinen romahtamisensa elokuvassa huipentuu siihen, että hän on täysin syrjäytynyt, ja hänen itsemurhansa tekee elokuvasta vieläkin synkemmän ja koskettavamman. Pyle on elokuvan ensimmäinen uhri, joka osoittaa, kuinka systeeminen väkivalta voi murskata ihmisen henkisen ja fyysisen kapasiteetin.

Pyle myös edustaa sodan toivottomuutta ja mielettömyyttä, koska hän ei ole vain epäonnistunut sotilas, vaan koko koulutusjärjestelmä, joka tuottaa niin monta "epäonnistujaa", on huipentuma siitä, kuinka sota on suunniteltu sortamaan yksilöitä ja alistamaan heitä kollektiiviseen väkivaltaan.

Joker – väkivallan ja ironian välinen tasapaino:

Joker on elokuvan keskeinen hahmo, jota esittää Matthew Modine. Joker edustaa väkivallan ironiaa ja etäisyyttä, sillä hän on yksi niistä harvoista sotilaista, jotka säilyttävät jonkinlaisen psykologisen etäisyyden sodan todellisuudesta. Hän on sotakirjeenvaihtaja, joka kirjoittaa sodasta ja sen moraalista, mutta samalla hän on täysin upotettu itse sodan väkivaltaiseen luonteeseen. Elokuvassa Joker on omalla tavallaan ironinen, koska hän nauraa väkivallalle, mutta hän ei voi paeta sen vaikutuksia, kun hän kohtaa sen suoraan taistelukentällä.

Jokerin symboliikka on ristiriitainen. Hän on kuva sotilaan täyttämästä ulkoisesta roolista, mutta samalla hän myös tarkastelee itseään ja ympäröivää maailmaa ikään kuin ulkopuolelta. Hänen kommenttinsa ja reaktionsa sodan väkivaltaan luovat elokuvan traagisen ironian ja kuvastavat ihmisyyden kahta puolta: siitä, kuinka sota muuttaa ihmisen olemuksen ja saa hänet nauramaan kaikkeen kauheuteen sen ympärillä.

Joker (Matthew Modine)

• Ominaisuudet: Joker (oikealta nimeltään James T. Davis) on elokuvan päähenkilö, ja hänen matkansa kulkee aluksi sotilaskoulutuksen kovista hetkistä aina Vietnamin sodan kentille saakka. Jokerin rooli on symbolinen: hän on tavallaan ulkopuolinen tarkkailija, joka kommentoi sodan absurdiutta ja järjettömyyttä.
• Psykologinen profiili: Joker ei ole täysin sopeutunut sodan väkivaltaisuuteen, mutta hän ei myöskään halua erottua joukosta. Hän on itseironinen ja kriittinen, mutta samalla hän on mukana väkivallassa ja sen normalisoitumisessa. Hänen hahmonsa on täynnä ristiriitoja: hän nauraa ja käyttää mustaa huumoria, mutta samalla kamppailee ymmärtääkseen sodan luonteen.
• Symboliikka: Jokerin nimi viittaa sotilaan rooliin pelissä, jossa hän yrittää toimia järkevänä ja realistisena tarkkailijana, mutta todellisuudessa hän on väkivallan ja sodan välikappale, joka joutuu seuraamaan sen kaikessa hirveyksissä.

Gomer Pyle (Vincent D'Onofrio)

• Ominaisuudet: Gomer Pyle on elokuvan alussa nuori, epäkyvykäs ja haavoittuvainen rekrytti, joka ei pysty sopeutumaan kovaan sotilaskoulutukseen. Hänen ulkonäöstään ja käyttäytymisestään tulee kouluttaja Sergeant Hartmanin pilkan kohde, ja Pyle joutuu koko elokuvan ajan käymään läpi henkistä ja fyysistä murskausta.
• Psykologinen profiili: Pyle on mentaalisesti herkkä ja eppävarma, eikä hänellä ole resursseja selviytyä sotilaskoulutuksen äärimmäisistä vaatimuksista. Koko hänen hahmonsa on kuva sodan murtamasta yksilöstä. Pyle ei kykene sulautumaan armeijan kylmään ja väkivaltaiseen kulttuuriin ja on lopulta niin epätoivoinen, että hänen psyykeensä romahtaa.
• Symboliikka: Pyle symboloi sodan väkivaltaisen dehumanisaation vaikutusta yksilöön. Hänen hahmonsa on surullinen ja traginen muistutus siitä, kuinka sota voi murskata ihmisen perimmäiset tunteet ja ihmisyyden. Pyle on armeijan systeemin uhri, ja hänen kohtalonsa on yksi elokuvan tärkeimmistä traagisista käänteistä.

Komentaja Hartman (R. Lee Ermey)

• Ominaisuudet: Komentaja Hartman on karmiva ja tyrannimainen sotilaskouluttaja, jonka tarkoituksena on muokata nuoret rekryytit täydellisiksi sotilaiksi. Hartman on väkivaltainen, herjaava ja raivoava, mutta hänen autoritaarinen luonteensa luo myös tietynlaisen järjestyksen ja kurin, joka toimii motiivina sodan dehumanisoiville elementeille.
• Psykologinen profiili: Hartman on sotilaskoulutuksen täydellinen ilmentymä, joka nauttii vallastaan ja tuhoaa sotilaiden henkilökohtaisia identiteettejä. Hän ei ole vain kouluttaja, vaan arjen julmuuden ja väkivallan symboli, joka toimii armeijan väkivaltakoneiston edustajana. Hänen hahmonsa on myös ristiriitainen: Hartman on itse omistautunut armeijan uskomusjärjestelmälle, mutta samalla hän on väkivallan ja sokean kurin uhri.
• Symboliikka: Hartman edustaa armada hierarkiaa ja alistamista. Hänen hahmonsa on peilikuva siitä, kuinka sota voi vaatia täydellistä omistautumista ja tehdä ihmisistä robotteja, jotka seuraavat vain käskyjä ilman inhimillistä pohdintaa.

Animal Mother (Adam Baldwin)

• Ominaisuudet: Animal Mother on yksi elokuvan tunnetuimmista ja äärimmäisen väkivaltaisista hahmoista. Hän on kenttätaistelija Vietnamin sodassa ja osoittaa elokuvan sodan väkivaltakulttuuria. Hänen äärimmäinen väkivaltahalunsa ja hänen kyky kykenevät toimimaan sodassa huolettomasti tekevät hänestä elokuvan sodan julmuuden symbolin.
• Psykologinen profiili: Animal Mother nauttii sodasta ja väkivallasta. Hän on täysin omistautunut sotilastoveriensa eloonjäämiseen ja sodan voittamiseen, mutta hän ei ole yhtä pohdiskeleva kuin Joker. Hän on sotilaan arkkityyppi: väkivallan hyväksyvä ja suoraviivainen. Animal Mother nauttii roolistaan sodassa, mutta hänen hahmonsa ei ole kovin syvällinen psykologisesti, vaan hän on enemmänkin toimiakseen sodan ilmentymänä.
• Symboliikka: Animal Mother edustaa sodan väkivaltaista psyykeä ja sen kykyä hukuttaa inhimillisyys. Hän ei ole pelkästään huumorintajuinen tai raivostunut, vaan hän on toistuva kuva siitä, kuinka sota voi tuottaa väkivaltahimoisia hahmoja, jotka toimivat sodan välineinä.

Rafterman (Kevyn Major Howard)

• Ominaisuudet: Rafterman on nuori sotilaskirjeenvaihtaja ja kameramies, joka liittyy Jokerin matkaan Vietnamiin. Hän ei ole fyysisesti yhtä voimakas tai valmiiksi koulutettu kuin muut sotilaat, mutta hänen roolinsa elokuvassa on keskeinen, sillä hän toimii Jokerin kriittisenä peilinä.
• Psykologinen profiili: Raftermanin rooli on se, että hän on uteliaan nuoren miehen hahmo, joka liittyy sotaan ja sen yhteiskunnallisiin ilmiöihin lähinnä omien intressiensä vuoksi. Hän joutuu kuitenkin todistamaan sodan järjettömyyden ja sen vaikutuksen ihmisiin. Rafterman on elokuvassa vähän ulkopuolinen, mutta hänen suhtautumisensa sotaan on enemmän passiivinen verrattuna Jokerin ja muiden sotilaiden aktiiviseen osallistumiseen.
• Symboliikka: Rafterman symboloi sodan ja sodan todellisuuden valvontaa. Hänen hahmonsa kautta Kubrick käsittelee myös sitä, kuinka sodassa on erilaisia rooleja ja kuinka uutisoinnissa ja mediassa sodan väkivalta voi saada vääristyneen kuvan.

Full Metal Jacketin hahmot ovat erittäin monivivahteisia ja heijastavat elokuvan teemoja, kuten väkivallan ja sodan vaikutuksia, dehumanisaatiota, yksilön taistelua omien arvojensa ja ympäristön vaatimusten välillä sekä sodan julmuuden ja ironian rinnakkaisuutta. Elokuvassa sotilaat ovat enemmän kuin pelkkiä hahmoja – he ovat elokuvan syvällisten symbolien ja teemojen ilmentymiä. Kubrickin käsittelemä dualismi ja ristiriidat näkyvät näiden hahmojen psykologisessa kehityksessä ja heidän suhdetessaan toisiinsa ja sotaan.

Mikki Hiiri – Elokuvan loppu ja sen symboliikka:

Elokuvan loppu on omalaatuinen ja monimerkityksellinen. Viimeinen kohtaus, jossa Joker, vuorovaikutuksessa muiden sotilaiden kanssa, kuulee Mikki Hiiren laulua taustalla, on elokuvan koko teemojen huipentuma: se on ristiriidassa väkivallan ja lastenlaulun leikkisyyden kanssa. Mikki Hiiri symboloi sodan ja väkivallan normalisoitumista, koska elokuvan loppu osoittaa, kuinka väkivalta on tullut osaksi nuorten miesten elämää ja heidän kulttuuriaan.

Viimeinen kohtaus myös osoittaa elokuvan ristiriidan: vaikka sota on täynnä väkivaltaa ja kuolemaa, nuoret sotilaat jatkavat elämäänsä kuin mikään ei olisi muuttunut – he laulavat, nauravat ja jatkavat elämää sodan jälkeen. Tämä ristiriita näyttää sodan epäinhimillisyyden ja sen vaikutuksen yksilöihin.

Parris Island, Etelä-Carolina & Full Metal Jacket

Parris Island on kuuluisa Yhdysvaltain merijalkaväen (U.S. Marine Corps) rekrytointikeskus Etelä-Carolinassa. Se on yksi kahdesta pääasiallisesta merijalkaväen peruskoulutuspaikasta (toinen on San Diego, Kalifornia).

Stanley Kubrickin Full Metal Jacket (1987)** alkaa ikonisella peruskoulutusjaksolla, jossa Gunnery Sergeant Hartman (R. Lee Ermey) kouluttaa rekryyttejä brutaalilla tavalla. Vaikka elokuva antaa vaikutelman, että koulutus tapahtuu Parris Islandilla, se ei oikeasti kuvattu siellä.

Parris Island & Merijalkaväen koulutus

• Yhdysvaltain merijalkaväen rekrytointikeskus, perustettu 1891.
• Kouluttaa itäisen Yhdysvaltain rekryytit (läntisen alueen rekryytit menevät San Diegoon).
• Tunnetaan äärimmäisen rankasta koulutuksesta, jossa rekryytit käyvät läpi fyysistä, psyykkistä ja sotilaallista valmennusta.
• Drill instructorit (kuten Hartman elokuvassa) ovat kuuluisia kovasta ja julmasta koulutustyylistään.

Full Metal Jacket – Missä koulutuskohtaukset kuvattiin?

Vaikka elokuvassa viitataan Parris Islandiin, koulutuskohtaukset kuvattiin Englannissa.

• Kubrick ei matkustanut Yhdysvaltoihin, koska hän ei pitänyt lentämisestä.
• Koulutusjakso kuvattiin Bassingbournin kasarmilla, Cambridgeshiressa, Englannissa, joka toimi aiemmin RAF:n ja Yhdysvaltain ilmavoimien lentotukikohtana.
• Brittiläistä maisemaa muokattiin näyttämään Etelä-Carolinan Parris Islandilta.

Miksi Parris Island on niin ikoninen?

• Merijalkaväen mytologia: Monet tunnetut sotilaat ovat kouluttautuneet siellä.
• Äärimmäinen kurinalaisuus: Koulutuksen tavoitteena on luoda merijalkaväen sotilaita, jotka kestävät mitä tahansa.
• Kulttuurivaikutus: Parris Island mainitaan monissa elokuvissa, kirjoissa ja dokumenteissa merijalkaväestä.

Full Metal Jacket & Parris Island – Vaikutus elokuvaan

• Elokuvan ensimmäinen puolisko, jossa Joker, Pyle ja muut rekryytit koulutetaan sadistisen Hartmanin johdolla, on yksi sotaleffojen legendaarisimpia koulutusjaksoja.
• R. Lee Ermey (Hartman) oli itse entinen merijalkaväen kouluttaja ja toi rooliin aitoa Parris Islandin henkeä.
• Vaikka se ei ole oikeasti kuvattu Parris Islandilla, kohtaukset vangitsevat sen armottoman ja intensiivisen ilmapiirin.

Joitakin Vietnamiin sijoittuvia keskeisiä kohtauksia ovat:

"Kaupunkitaistelu": Sotilaat käyvät kiihkeitä katutaisteluja Huến kaupungin raunioilla Tet-hyökkäyksen aikana. Tämä kohtaus korostaa kaupunkisodankäynnin kaaosta ja julmuutta.

"Sniper ampuja": Yksi elokuvan ikimuistoisimmista osista on naispuolinen Viet Cong -ampuja, joka kaataa joukkueen, mikä johtaa jännittyneeseen ja traagiseen yhteenottoon. Tämä kohtaus korostaa sodan psykologista ja emotionaalista vaikutusta molemmin puolin.

"Helikopterikohtaus": Vietnam-segmentin alussa sotilaat näytetään helikopterissa ratsastamassa, kun The Trashmenin kappale "Surfin' Bird" soi. Tästä musiikin ja sotakuvien rinnastamisesta on tullut ikoninen.

"Full Metal Jacket" -elokuvan kuvaukset eivät tapahtuneet Vietnamissa, vaan ne tehtiin pääosin Englannissa. Stanley Kubrick, elokuvan ohjaaja, oli tunnettu siitä, että hän kuvasi elokuvansa usein Britanniassa, vaikka tarinat sijoittuivatkin toisiin maihin. Tässä ovat elokuvan pääasialliset kuvauspaikat:

Beckton Gas Works, Lontoo, Englanti:
Elokuvan Vietnamia esittävät kohtaukset kuvattiin Becktonin kaasutehtaalla, joka oli hylätty teollisuusalue Lontoossa. Alue muistutti ulkonäöltään sotarikonaisena olevaa kaupunkia, ja siitä tuli täydellinen lavaste Huến kaupungin taistelukohtauksille. Kaasutehdas purettiin pian elokuvan kuvausten jälkeen.

Bassington Camp, Norfolk, Englanti:
Parris Islandin merijalkaväen koulutuskeskuksen kohtaukset kuvattiin Bassington Campissa, entisessä armeijan harjoitusalueessa Norfolkissa. Alueen rakennukset ja maisemat muokattiin vastaamaan Yhdysvaltain merijalkaväen koulutuskeskusta.

Pinewood Studios, Buckinghamshire, Englanti:
Jotkut sisäkohtaukset kuvattiin Pinewood Studiosilla, joka on yksi tunnetuimmista elokuvastudioista Britanniassa.

Kubrick valitsi Englannin kuvauspaikoiksi, koska hän piti tiukasta hallinnasta tuotantoympäristöissä ja halusi välttää logistisia haasteita, joita olisi aiheutunut kuvauksista Vietnamissa tai muualla Aasiassa. Hänen tarkka tyylinsä ja huomio yksityiskohtiin näkyvät elokuvan autenttisessa ja voimakkaassa ilmapiirissä, vaikka kuvaukset tehtiinkin kaukana Vietnamin sodan todellisista tapahtumapaikoista.

Elokuvan Full Metal Jacket (1987) loppupuolella nähdään yksi sen intensiivisimmistä ja psykologisesti latautuneimmista kohtauksista:
"Joker" (Matthew Modine) joutuu kasvotusten haavoittuneen vietnamilaisen naispuolisen tarkka-ampujan kanssa ja tekee päätöksen, joka symboloi hänen lopullista muutostaan sodan vaikutuksesta.

Tilanne ennen kohtausta

• Joker ja hänen yksikkönsä liikkuvat sodan runtelemassa Huến kaupungissa, joka on taisteluiden keskellä Vietnamin sodan aikana.
• He joutuvat tarkka-ampujan ansaan, ja useita heidän sotilaistaan kaatuu.
• Kun he lopulta jäljittävät ampujan, he huomaavat, että hän on nuori vietnamilainen tyttö – ei perinteinen vihollinen, jota he odottivat.

Haavoittunut tarkka-ampuja ja moraalinen ristiriita

• Naispuolinen tarkka-ampuja makaa haavoittuneena lattialla palavassa rakennuksessa.
• Hän ei huuda kivusta, vaan toistaa hiljaa lauseen "Shoot me."
• Muut sotilaat ympärillä naureskelevat ja pohtivat, pitäisikö heidän jättää hänet kitumaan tai tehdä jotain muuta.

Jokerin päätös – Symbolinen hetki

• Joker seisoo ampujan edessä, epäröiden.
• Hänen edellinen persoonallisuutensa – sarkastinen, humanistinen sotilas – kamppailee sodan brutaaliuden kanssa.
• Lopulta hän päättää lopettaa tytön kärsimykset ja ampuu hänet kuolettavasti päähän.

Mitä kohtaus merkitsee?

• Joker menettää viimeisetkin viattomuuden rippeensä.
• Alussa hän piti sodan absurdiutena ja kyseenalaisti sen moraalin. Nyt hän itse toimii osana sotakoneistoa.
• Kohtaus korostaa sodan epäinhimillisyyttä, jossa jopa empatia voi johtaa väistämättömään väkivaltaan.

Lopuksi:

Full Metal Jacket on yksi Kubrickin syvällisimmistä ja eniten keskustelua herättäneistä elokuvista. Se on täynnä symboliikkaa, joka käsittelee sodan henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia, väkivallan hyväksymistä ja sen ilmenemistä nuorten sotilaiden mielissä. Elokuvan dualismi, jossa sodan hirveyksiä esitetään yhdistettynä nauruun ja arkipäivän symboliikkaan, luo syvällisen ja monitasoisen kertomuksen siitä, kuinka sodassa taistellaan paitsi vihollisia myös omia psykologisia rajoja vastaan.

Täydet 5/5 pointsia Kubrickin teokselle taas...