Mika Waltarin Sinuhe - The Egyptian - kirja ja elokuva

 Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen - The Egyptian, kirja - ja elokuva juttua 

Sinuhe egyptiläinen (1945) kertoo lääkäriksi koulutetun Sinuhe-nimisen miehen elämäntarinan muinaisessa Egyptissä 1300-luvulla eaa., faarao Ehnatonin hallituskauden aikana. Tarina alkaa Sinuhen syntymästä ja päättyy hänen vanhuuteensa ja maanpakoon, jossa hän kirjoittaa muistelmiaan.

Sinuhe joutuu elämänsä aikana monenlaisiin vaiheisiin ja matkoille: hän kokee rakkautta, pettymyksiä, poliittisia juonitteluja ja hengellistä etsintää. Hän toimii lääkärinä, tutustuu hallitsijoihin ja vaikuttajiin, ja käy monissa maissa, kuten Babylonissa, Kreetalla ja Syyrialaisten alueilla. Keskeisiä hahmoja ovat hänen orjansa ja ystävänsä Kaptah sekä monarkki Ehnaton, joka yrittää uudistaa Egyptin uskontoa yksijumalaisuuden suuntaan.

Teos on filosofinen ja kriittinen katsaus ihmisluontoon, valtaan, sotaan, uskontoon ja kuolemaan. Se on yhtä aikaa historiallinen romaani, henkilökohtainen tunnustus ja yhteiskunnallinen satiiri.

Mika Waltari kirjoitti Sinuhe egyptiläisen poikkeuksellisella intensiteetillä. Hän oli tuolloin uupunut toisen maailmansodan jälkeisestä ilmapiiristä ja etsi lohtua historian syvyyksistä. Kirjoittamisessa oli myös terapeutinen ulottuvuus.

Waltari kirjoitti teoksen hyvin nopeasti – noin puolessa vuodessa. Tämä on merkittävä saavutus, sillä romaani on yli 700-sivuinen ja sisältää valtavan määrän historiallista ja kulttuurista aineistoa. Hänellä oli toki käytössään laajaa taustamateriaalia antiikin Egyptistä, ja hän perehtyi siihen huolellisesti, vaikka otti myös taiteellisia vapauksia.

Waltari on itse kertonut Sinuhea kirjoittaessaan joutuneensa lähes transsimaiseen tilaan. Hän kirjoitti yötä päivää ja koki, ettei täysin hallinnut kirjoittamistaan – ikään kuin joku muu olisi sanelut tarinaa hänen kauttaan. Tätä kokemusta voi verrata automaatioon tai automaattikirjoitukseen, vaikka kyse ei ollut spiritistisestä kirjoittamisesta vaan pikemminkin syvästä flow-tilasta, jossa tekijä uppoutuu täysin luomistyöhön. Waltari viittasi usein siihen, että hän ei täysin kokenut hallitsevansa tekstiä – ikään kuin hän olisi ollut vain väline jonkin suuremman voiman käsissä. Hän kirjoitti valtavan teoksen melkein yhtäjaksoisesti, nukkui vähän, ja antoi sanojen virrata.

Kesä 1945 oli Mika Waltarille poikkeuksellinen ja intensiivinen ajanjakso – se jäi historiaan Sinuhe egyptiläisen syntykesänä. Tämä ei ollut tavallinen kirjoittamisrupeama, vaan suorastaan myyttiseksi noussut vaihe hänen elämässään.

Tässä kuvaus siitä, mitä tapahtui:
Kesä 1945 – Mika Waltari ja Sinuhe egyptiläinen

Ajankohta:

Kirjoitus tapahtui pääosin kevään ja kesän 1945 aikana, heti toisen maailmansodan jälkeen.
Suomi oli sodasta toipumassa, ja ilmapiiri oli epävarma, raskas ja rauhaton. Waltari oli itse henkisesti uupunut, kokenut sodan varjot ja pettynyt politiikkaan, erityisesti siihen, mihin totalitarismi oli vienyt Euroopan.

Kirjoittaminen kesti noin 3–4 kuukautta.

Waltari oli kiinnostunut mystiikasta ja henkisistä asioista, mutta Sinuhe ei ole varsinaisesti automaattikirjoitusta spiritistisessä merkityksessä – kyseessä on pikemminkin voimakkaasti inspiroitunut luova prosessi.

Sinuhe egyptiläinen on usein nimetty vuosisadan kirjaksi Suomessa, ja ihan syystä. Se on teos, joka on vaikuttanut valtavasti suomalaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja ajatteluun. 

Hollywood teki Sinuhe egyptiläisestä elokuvaversion vuonna 1954 nimellä The Egyptian. Elokuva perustui Waltarin romaanin englanninkieliseen käännökseen (The Egyptian, 1949), josta tuli nopeasti bestseller Yhdysvalloissa.

The Egyptian Hollywood elokuva!

Elokuvan taustatietoja:

Ohjaus: Michael Curtiz (tunnetaan myös Casablancasta)

Pääosissa:

Edmund Purdom (Sinuhe)
Jean Simmons (Merit)
Victor Mature (Horemheb)
Gene Tierney (Baketamon)
Bella Darvi (Nefer-Nefer-Nefer)


Musiikki: Bernard Herrmann ja Alfred Newman, kaksi suurta säveltäjää – harvinainen yhteistyö.

Elokuva perustuu vain löyhästi Waltarin romaaniin. Se ottaa mukaansa romaanin keskeisen juonen mutta jättää pois paljon filosofista ja historiallista syvyyttä. Hahmoista tehdään yksinkertaisempia, ja rakkaustarinat korostuvat enemmän kuin kirjassa. Visuaalisesti elokuva on komea aikansa mittapuulla, mutta monet kriitikot ja kirjallisuuden ystävät kokivat sen liian pinnalliseksi.
Vastaanotto

Elokuva sai keskinkertaisen vastaanoton: se ei ollut suuri hitti eikä täysi floppi.

Waltari itse ei ollut erityisen tyytyväinen lopputulokseen. Hänen näkemyksensä, syvällinen ihmiskuvaus ja pohdinnat ihmisluonnosta, jäivät taka-alalle. Silti elokuva teki Sinuhesta tunnetumman englanninkielisessä maailmassa.

Waltarin maine Suomessa ja maailmalla

Suomessa;

Waltari on yksi suomalaisen kirjallisuuden suurimpia nimiä.
Häntä arvostetaan erityisesti historiallisten romaanien mestarina.
Sinuhe egyptiläinen on yhä yksi Suomen kaikkien aikojen myydyimpiä ja käännetyimpiä kirjoja.
Waltarin tyyli, jossa yhdistyvät juonivetoisuus, älyllisyys ja psykologinen syvyys, teki hänestä sekä kansan suosikin että kriitikoiden arvostaman kirjailijan.

Maailmalla;

Sinuhe on käännetty yli 40 kielelle, mikä on poikkeuksellista suomalaiselle kirjalle.
Waltaria on verrattu mm. Thomas Manniin ja André Gideen.
Hänen vaikutuksensa näkyy erityisesti historiallisten romaanien lajityypissä.
Joissain maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, Sinuhe sai kulttimaineen.

Sinuhe egyptiläisen tunnetuimmat sitaatit

 
Teoksen legendaarinen aloitus:

"Yksin olen minä, Sinuhe, joka kaiken tämän olen nähnyt ja kokenut."
– Avauslause, joka luo heti sävyn koko teokselle: yksinäisyys, kokemus ja muistelu.

Elämän ja kuoleman pohdintaa:

"Näin on ollut ja näin on oleva, sillä mikään ei ole uutta auringon alla."
– Viittaa ihmisluonnon muuttumattomuuteen. Samat virheet, sodat ja intohimot toistuvat aina.

Ihmisen pienuudesta:

"Ihminen on heikko ja hänen sydämensä on petollinen."
– Monesti toistuva teema kirjassa: ihminen pyrkii hyvään, mutta sortuu usein omiin heikkouksiinsa.

Rakkauden ristiriitaisuus:

"Nainen on kuin joki, jota ei voi estää kulkemasta tietään."
– Rakkauden ja intohimon kuvaus Sinuhen omien kokemusten kautta – erityisesti suhteessa Nefer-Nefer-Neferiin.

Ihmisyyden ironia:

"Kukaan ei ole viisas nuoruudessaan eikä onnellinen vanhuudessaan."
– Elämänkaaren tragedia tiivistetty yhteen lauseeseen.

Valtaan ja sotaan liittyen:

"Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu – mutta sodan voittaa se, jolla on enemmän miekkoja."
– Waltarille tyypillinen, kuivalla huumorilla ladattu realistinen huomio vallasta.

Tulevaisuuden usko, sarkastisesti:

"Kyllä kaikki kääntyy vielä hyväksi – sanovat ihmiset, jotka eivät halua nähdä."

Arvostelusitaatteja – Sinuhe egyptiläinen

Kirjan julkaisuhetkellä (1945):

"Tämä ei ole vain historiallinen romaani, vaan koko ihmiselämän kuvaus. Harvinaisen täyteläinen ja viisas kirja."
– Uusi Suomi, 1945

"Jos sota jätti haavan sieluihin, Waltari kirjoitti siihen balsamin – raskaan, mutta vapauttavan."
– Helsingin Sanomat, 1945

Kansainvälinen vastaanotto:

"The Egyptian is not merely a historical novel – it is a timeless mirror of man's soul."
– The New York Times, 1949 (englanninkielisen käännöksen arvostelu)

"Waltari's Egypt is haunting, intelligent, and uncompromising in its depiction of moral collapse and spiritual yearning."
– The Times Literary Supplement

Myöhemmät suomalaiset arvioinnit:

"Sinuhe on Waltarin sielun peili – siinä näkyvät niin hänen maailmantuskansa kuin armoton ihmisymmärryksensä."
– Panu Rajala, kirjallisuudentutkija

"Harva suomalainen romaani on kyennyt yhdistämään filosofian, historian ja tunteen näin vaikuttavasti."
– Suomen Kuvalehti, 1995

"Sinuhe on suomalaisen kirjallisuuden pyhä kirja – ei siksi että se olisi virheetön, vaan siksi että se sanoo totuuden ihmisestä."
– Anna-Liisa Haavikko, kriitikko

Yleisön rakkaus:

"Sinuhe on niitä kirjoja, joita ei lueta – ne eletään."
– Lukijapalaute, Ylen "Suomen paras kirja" -äänestys, 2007

"Jos voisi ottaa vain yhden kirjan autiolle saarelle, se olisi tämä."
– Goodreads-lukija, 2010-luku

En halua pisteyttää The Egyptian hollywood elokuvaa, mutta Sinuhe kirja on 5/5, mestariteos