The Matrix Resurrections (2021) - pientä juttua
The Matrix Resurrections (2021) - pientä juttua
"Matrix Resurrections" (2021) herätti paljon keskustelua erityisesti sen "videopelimäisestä" rakenteesta ja visuaalisuudesta, sekä siitä, oliko koko elokuva tulkittavissa niin, että Matrix on pelkkä videopeli päähenkilön (Neo/Tomas Anderson) näkökulmasta. Tämä tematiikka kytkeytyy kiinnostavasti vanhempaan "Enter the Matrix" (2003) -peliin, joka oli osa alkuperäisen Matrix-trilogian oheismateriaalia.
Oliko Matrix trilogia pelkkä videopeli?
Elokuvassa:
-
Neo/Tomas Anderson on ohjelmoija, joka on luonut suositun pelisarjan nimeltä The Matrix.
-
Tämä "pelisarja" vastaa tarinallisesti alkuperäistä trilogiaa.
-
Ympäröivät hahmot puhuvat siitä, kuinka "Matrix-pelit" mullistivat pelaamisen ja kuinka uusi osa (Matrix 4) on tekeillä – eli meta-tasolla elokuva kommentoi itseään ja omaa uudelleenherätystään.
-
Tämä luo epävarmuuden ilmapiirin: onko Neo oikeasti kokenut tapahtumat vai onko kaikki ollut vain pelin sisällä?
Elokuva ei suoraan väitä, että Matrix olisi vain videopeli, mutta käyttää videopeliä metaforana ja keinona peittää todellisuus Matrixissa, kun Neo on vangittu takaisin järjestelmään. Kyseessä on psykologinen hallinnan muoto – todellinen Matrix on yhä olemassa, mutta ihmisille uskotellaan, että kaikki oli vain peliä.
Vertaus: Enter the Matrix (2003) vs. Matrix Resurrections (2021)
Ominaisuus | Enter the Matrix (2003) | Matrix Resurrections (2021) |
---|---|---|
Muoto | Video- ja konsolipeli | Elokuva, jossa pelit ovat osa juonta |
Tarinallinen asema | Sijoittuu Matrix Reloadedin rinnalle, laajentaen tarinaa | Viittaa vanhoihin elokuviin pelinä, dekonstruktiivinen |
Päähenkilöt | Niobe ja Ghost (ei Neo pääosassa) | Neo / Tomas Anderson |
Estetiikka | Aikansa realistinen mutta rajoitettu peligrafiikka | Elokuvallinen mutta paikoin tarkoituksellisen "pelimäinen" |
Pelillinen kokemus | Suoraa toimintaa, bullet time, tehtävät | Resurrections hyödyntää pelimaailman logiikkaa ja "looppeja" filosofisesti |
Meta-taso | Ei juuri metaelementtejä | Äärimmäisen metatasoinen, itseensä viittaava |
Videopelimäisyyden ilmeneminen Matrix Resurrectionsissa:
-
Toisto ja silmukat (loops) muistuttavat pelin rakennetta (checkpoint, uusi yritys).
-
Ohjelmoidut ympäristöt ja "glitchimäisyys" tekevät visuaalisesti pelimäisestä estetiikasta tunnistettavaa.
-
Kohtaus, jossa peliä suunnitellaan yhtiössä "Warner Brosin" painostuksesta, ironisesti viittaa myös elokuvan itsensä tuotantoon.
-
Lopputaistelut ja estetiikka muistuttavat joskus suoraan toimintapelejä.
Yhteenveto:
-
Matrix Resurrections käyttää videopeliä keinona kommentoida todellisuuden luonnetta, muistia ja identiteettiä.
-
Elokuva ei väitä, että Matrix olisi pelkkä peli, vaan Matrixin sisällä tapahtumat on naamioitu videopeliksi todellisen muistin peittämiseksi.
-
Verrattuna Enter the Matrix -peliin, elokuva hyödyntää pelimäisyyttä filosofisesti ja meta-tasoisesti, kun taas peli oli suorempi osa sarjan toimintakerrontaa.
Kommentit
Lähetä kommentti