1980-2000 vuosien kloonikonsolit ja piraattikonsolit ja eri maiden versiot alueittain

 

⭐ Yleiskuva

1980–2000 välisenä aikana kloonikonsolit (erityisesti 8-bit Nintendo Entertainment System -pohjaiset Famiclonet) levisivät maihin, joissa alkuperäiset lisensoidut laitteet olivat liian kalliita, heikosti saatavilla tai kokonaan kiellettyjä.
Kloonit perustuivat lähes aina epävirallisiin versioihin NES/Famicom‑yhteensopivat konsolit ja myöhemmin Sega Mega Drive‑yhteensopivat konsolit.

Alla maa- ja aikakausikohtainen erittely.

---

🇨🇳 Kiina (1980–2000)

Kiina oli maailman suurin kloonikonsolien valmistaja ja viejä.

Tunnettuja merkkejä ja malleja

• Subor D99 – äärimmäisen suosittu; kouluihin myyty versio, jossa oli ”opetustietokone”-tila.

• Creation – lukuisia variaatioita.

• Qingda – halpaversioita 90-luvulta.

• PolyStation – tunnettu ”PlayStation-näköinen, mutta NES sisällä”.

Sega-pohjaiset kloonit

• MD clones (GeneralPlus‑pohjaiset) – Mega Drive -yhteensopivia SoC-laitteita.

• Firecore – varhainen kiinalainen Genesis-on-a-chip.

Ilmiö

• Kiinassa kloonikonsolit olivat täysin valtavirtaa, koska Nintendo ja Sega eivät virallisesti toimineet markkinoilla pitkään.

• Usein konsolit myytiin opetuslaitteina tullimääräysten kiertämiseksi.

---

🇯🇵 Japani (1980–2000)

Japanissa tekijänoikeusvalvonta oli tiukkaa; siksi piraattikonsoleita näkyi vähemmän kuin muualla, mutta silti jotakin ilmestyi varsinkin 90-luvulla, koska markkinoille tuotiin paljon Kiinassa tehtyjä laitteita.

Esimerkkejä

• Family Computer clones – harvinaisia ja usein turistikojuille suunnattuja.

• Sega Mark III / Master System clones – muutamia tuontimalleja.

Japanissa ne eivät koskaan saavuttaneet valtavirtaa, koska alkuperäiset konsolit olivat edullisia ja saatavilla.

---

🇷🇺 Neuvostoliitto / Venäjä (1980–2000)

NES/Famicom-saapui Neuvostoliittoon vain kloonien kautta. Näistä tuli kulttiklassikoita.

NES-tyyppiset

• Dendy (1992–) – Venäjän legendaarisin kloonikonsoli; esiteltiin TV-mainonnassa.

• Kenga

• Lifa

Sega-tyyppiset

• Super Mega Drive (russian clones) – lukuisia Mega Drive 2 -kopioita.

• Ruslona MD

Erityistä

• Neuvostoliitossa 80-luvulla pelit tulivat harmaatuontina.

• 90-luvulla kloonikonsolit olivat halvin tapa päästä videopeleihin, kun alkuperäistä rauta oli vaikea saada tai se oli liian kallista.

---

🇧🇷🇦🇷 Etelä-Amerikka (1980–2000)

Etelä-Amerikka oli ainutlaatuinen alue: siellä oli sekä lisensoituja virallisia klooneja että täysin piraattisia kopioita.

Brasilia

• TecToy toi lisensoidusti

  • Master System III Compact

  • Mega Drive II (Brasilia)

• Lisäksi markkinoilla oli piraattisia Famicloneja kuten

  • Phantom System

Argentiina ja Chile

• Yleisimmät olivat halvat 90-luvun NES-kloonit kuten

  • Dynacom 999

  • Family Game

Peru, Kolumbia, Venezuela

• Markkinat täyttyivät kiinalaisista

  • OneStation

  • ja muista generisistä Famiclone-kotikonsoleista.

---

🔧 Tekniset piirteet 1980–2000

• Useimmat NES-kloonit rakentuivat NOAC- (Nintendo-on-a-chip) piireistä.

• Sega-kloonit käyttivät Genesis/Mega Drive–yhteensopivia SoC-sirusarjoja (esim. 90-luvun lopulta eteenpäin).

• Usein liitännät olivat RF ja AV, mutta 90-luvun lopussa ilmestyi myös SCART- ja monoliittisia plug-and-play-järjestelmiä.

🍄 SUPER MARIO BROS -KLOONIPELIT (Neuvostoliitto ja muu maailma)

🇷🇺 Neuvostoliitto / Venäjä (Dendy-kausi 1992–2000)

Neuvostoliitossa Nintendo ei ollut virallisesti läsnä. Siksi Super Mario Bros tunnettiin valtavasti erilaisten piraattikasettien ja hackattujen versioiden kautta Dendy-kloonikonsoleilla. Osa peleistä oli virallisen SMB:n muokattuja hackeja, osa täysin uusia "feikki-Marioita".

Tunnetuimpia SMB-kloonipelejä:

• Somari (1994) – Teknisesti vaikuttava Sonic the Hedgehog -demake, jossa Sonic on korvattu Mariolla mutta fysiikat muistuttavat edelleen Sonicia.

• Super Bros 8 – Mario sprite vaihdettu Tiny Toons -hahmoihin.

• Super Mario 14 / 16 / 6 – Numeroissa ei mitään järkeä; yleensä muokattuja spritehäkkejä Kaikista eri peleistä.

• Kart Fighter (1994) – Street Fighter II -tyylinen tappelupeli Mario Kart -hahmoilla, tehty NES:lle ilman lupaa.

• Aladdin / Lion King / Chip & Dale – Mario-overhaulit – Peleissä sprite vain vaihdettiin Marioksi.

• Dendy-keräelmäkasetit – satoja eri ”Mario”-nimisiä versioita, joita ei voi laskea.

Miksi klooneja syntyi?

• Alkuperäistä lisensoitua Nintendon tuotetta ei ollut saatavilla.

• Piraattimarkkina oli täysin laillista harmaata aluetta 90-luvun Venäjällä.

• Dendyn asema teki SMB-klooneista koko sukupolven peruspelejä.

🌍 Muut maat ja kloonit (80–2000)

🇹🇼 Taiwan

• Super Mario Bros 3 Special – SMB3:n varhainen, täysin epävirallinen ja teknisesti heikko NES-versio (virallinen SMB3 Famicom-versiona jo olemassa, mutta tämä on eri hakattu peli).

• Monet virheelliset nimellä "Super Mario World NES" kulkevat demaket.

🇨🇳 Kiina

• Somari (alkuperin Kiinassa tehty) – levisi kaikkialle maailmaan.

• Honey Peach – Mario-henkinen ”aikuisversio”, NES-kloonipiirien musta lammas.

• Luigi-hackit – sprite vaihtuu Luigiin, kentät uusittu.

• Useita Game Boy -klooneja, joissa Mario-häkkejä.

🇧🇷 Brasilia & Etelä-Amerikka

• Phantom System -kloonikonsoleille pienet piraattifirmat tuottivat sprite-muokattuja SMB-pelejä.

• Useat "276-in-1" -kasetit sisälsivät SMB:n muokattuja variaatioita, joissa kenttädata vaihdettu.

🇹🇭 Thaimaa / 🇵🇭 Filippiinit

• Paikalliset markkinat tulvi halpoja ”Super Mario World (NES)” -klooneja (demake-tyylisiä 8-bittisiä versioita).

🇨🇳 NINTENDON VIRALLINEN TUOTE KIINASSA: iQUE

Nintendo ei 1990–2000-luvuilla voinut toimia Kiinassa tavallisilla konsoleilla, koska:

• Konsolit olivat vuosina 2000–2014 osittain kielletty sisämarkkinoilla.

• Piratismi oli äärimmäisen yleistä.

Siksi Nintendo loi iQuen, virallisen kiinalaisen tytäryhtiön ja samalla erikoissuunnitellun konsolin, jotta pystyi myymään pelejä lain ja tullilakien puitteissa.

🎮 iQue Player (2003)

• Kiinaa varten suunniteltu N64-pohjainen konsoli, jossa pelit ladattiin muistiin kioskien kautta, ei fyysisillä kaseteilla.

• Tekniikka: N64-on-a-chip.

• Pelivalikoima sisälsi kiinalaiset versiot mm.:

  • The Legend of Zelda: Ocarina of Time

  • Super Mario 64

  • Mario Kart 64

  • Star Fox 64

  • F-Zero X

🎮 iQue DS (2004) ja iQue Game Boy Advance

• Käsikonsolit julkaistiin Kiinan markkinoille virallisena versionsa, osin piratismin hillitsemiseksi.

• Pelit myytiin digitaalisesti tai SD-kortin kaltaisissa formaateissa.

🎮 iQue Localisation

• iQuen kautta monet Nintendo-pelit saivat viralliset kiinankieliset käännökset ensimmäistä kertaa.

🌍 1. Sosialistiset maat missä pelaaminen kehittyi omalla tavallaan

Seuraavat maat olivat keskeisiä pelihistorian kannalta:

• Neuvostoliitto

• DDR

• Puola (sosialistinen blokkimaa)

• Tšekkoslovakia

• Unkari

• Kiina

Näissä maissa pelaamisen kehityksen ratkaisi valtion talousjärjestelmä, tuontirajoitukset, valuuttasäännökset ja sensuuri.

---

🛑 2. Miksi valtiot rajoittivat pelikonsoleita?

2.1 Tuontivalvonta ja valuuttasäännökset

Kaikissa sosialistisissa maissa oli tiukka kontrolli ulkomaanvaluutasta.
Siksi länsimaiset pelilaitteet, kuten NES tai Sega Mega Drive, olivat lähes mahdottomia hankkia.

Syitä:

• Laitteet maksoivat kovaa valuuttaa (USD), jota ei vapautettu kuluttajille.

• Tuonti oli valtion monopoli → viihde-elektroniikka ei ollut prioriteettilistalla.

• Konsolit nähtiin ”turhakkeina”, jotka eivät tuota hyötyä kansantaloudelle.

2.2 Lännen kulttuurinen vaikutus

Valtioinstituutiot pelkäsivät läntisen nuorisokulttuurin leviämistä.
Videopelejä pidettiin:

• ”Kapitalistisena viihteenä”

• Ajanhukkana

• Kilpailua korostavana, mikä ei sopinut sosialistiseen ideologiaan

2.3 Sensuuri ja sisällön valvonta

Pelit, joissa oli:

• väkivaltaa

• imperialistisia teemoja

• uskonnollisia symboleita
  – saatettiin estää levityksestä.

---

🖥️ 3. Tietokonepelaaminen sosialistisissa maissa

Koska konsoleita ei voinut tuoda, ratkaisu oli kehittää omia tietokoneita, joihin ohjelmoitiin pelejä.

3.1 Neuvostoliitto: kotitekoiset tietokoneet ja piraattiohjelmointi

Esimerkkejä suosituista kotimaisista koneista:

• BK-0010

• Elektronika MK-85

• Agat

Neuvostoliitossa lähes kaikki pelit olivat:

• kotona ohjelmoituja

• kopiotuista länsipeleistä muokattuja

• levinneet kasettinauhoilla ”käsikaupalla”

Tetris, jonka kehitti Aleksei Pažitnov vuonna 1984, syntyi juuri tämän ympäristön tuotoksena.

3.2 DDR, Puola, Unkari: klubi- ja harrastekulttuuri

Tietokonekerhot olivat yleisiä, kuten:

• Robotron-koneet DDR:ssä

• Meritum ja Elwro PC-mallit Puolassa

• Pravetz (Bulgaria)

Näissä maissa pelejä vaihdettiin kasettinauhoilla – usein kopioina ZX Spectrum -peleistä.

---

🎮 4. Konsolipelaaminen sosialistisissa maissa

4.1 Neuvostoliitto → konsolit tulivat vasta 1990-luvulla

Koska alkuperäisiä konsoleita ei ollut, markkinoille ilmestyi piraattikonsoleita, erityisesti:

• Dendy (1992 → valtava hitti)

• Kiinasta tuodut NOAC-kloonit

• Piraattikasetit, kuten ”999999 in 1”

Dendy käytännössä muodosti kokonaisen pelikulttuurin, koska se korvasi puuttuneen Nintendon.

4.2 Kiina → piraattikonsoleiden jättimarkkina

Kiinassa valtio rajoitti 1980–1990-luvuilla:

• pelien väkivaltaa

• nuorten pelikahviloita

• länsimaisten pelien tuontia

Silti Kiina kasvoi maailman suurimmaksi klooni- ja piraattikonsolien tuottajaksi.
Lopulta Nintendo yritti vastavetona julkaista virallisen:

• iQue Player

• iQue Game Boy Advance

iQue oli kompromissi – tarkoitettu kiertämään tuontirajoitukset ja piratismin.

4.3 Itä-Eurooppa

Puolassa ja Unkarissa länsikonsoleita tuotiin pimeästi ja harmaatuontina.
Yleisimmät olivat:

• piraatti-NES-kloonit

• segaclone-laitteet

• paikallisten yrittäjien kasaamat kotikonsolit

---

🔧 5. Valtion rajoitusten konkreettiset vaikutukset

Virallisia konsolijulkaisuja ei ollut (poikkeuksena joissain maissa harvat MSX-järjestelmät).
Kloonimarkkina syntyi valtavaksi – Kiina, Venäjä, Balkan → miljoonia laittomia yksiköitä.
Piratismin hyväksytty asema

• Koska alkuperäistä ei saanut, piraattiversiot olivat ”normaalit”.
  Omat kotimaiset klassikot

• Tetrisin lisäksi mm. lukuisia ZX Spectrum -pohjaisia pelejä.

sosialististen maiden pelikonsoleiden puuttuminen ja kloonikoneiden leviäminen vaikuttivat myös Suomen tietokonealaan, pelikulttuuriin, journalismiin ja demoskeneen – mutta vaikutus oli epäsuora ja historiallisesti yllättävä.
Alla selkeä kokonaisanalyysi.

---

🇫🇮 1. Vaikutukset Suomeen olivat epäsuoria mutta merkittäviä

Suomi ei ollut sosialistinen maa eikä markkinoita rajoitettu, mutta 1980–1990-luvuilla elettiin taloudellisesti ja kulttuurisesti raja-alueella idän ja lännen välissä.
Siksi itäblokissa syntyneet teknologiat, piraattipelien leviämistavat ja kotitekoiset ratkaisut vaikuttivat Suomen kehitykseen seuraavilla tavoilla:

---

🎮 2. Konsolien heikko asema Suomessa → tietokoneet hallitsivat

Suurin suomalaisen pelikulttuurin erityispiirre on, että tietokoneet dominoivat, eivät konsolit.
Tämä muistutti vahvasti sosialistisia maita.

Syy tähän oli osittain:

• Suomen läheisyys Neuvostoliittoon, jonka markkinoilla ei ollut konsoleita

• Konsolit olivat kalliita ja harvinaisia verrattuna tietokoneisiin

• Tietokonekauppa oli aktiivinen ja monipuolinen

• Nuoret tottuivat ohjelmoimaan, ei vain pelaamaan

Tämä vaikutti siihen, että Suomessa nousivat:

• Commodore 64

• Amiga 500

• MSX

Ja nämä muodostivat suomalaisen demoskeneen perustan.

---

📰 3. Journalismi: Suomi seurasi enemmän tietokonelehtiä kuin konsolimediaa

Koska konsolipelit eivät hallinneet markkinaa, Suomen pelijournalismi kehittyi ”brittiläisen tietokonekulttuurin” malliin – ei amerikkalaisen konsolikulttuurin.

Vaikutus näkyi lehdissä kuten:

• MikroBitti

• C-lehti

• Pelit-lehti

Näiden sisältö oli:

• ohjelmointia

• kotitietokoneita

• demoja

• kopiosuojauksia ja pelidiskettien vaihtoa

• piraatti-ilmiöiden käsittelyä

Juuri samanlaista kulttuuria esiintyi mm. Puolassa ja Unkarissa, joissa oli vahvat tietokonekulttuurit konsoleiden puuttuessa.

---

🧩 4. Demoskenen synty: yhteinen juuri itäblokin kanssa

Demoskenen synty 1980-luvulla muistutti sosialistisia maita:

Suomi & Itä-Eurooppa (Puola, Unkari, Tšekkoslovakia, DDR):

• Tietokoneet = tärkein viihde-elektroniikka

• Piraattidisketit ja kotipolttoinen jakelu = normaalia

• Ohjelmointi- ja elektroniikkaharrastus oli tavallista

• Kaupalliset konsolipelit olivat marginaalissa

Suomen demoscene – ryhmät kuten:

• Future Crew

• Byterapers

– kehittyi ympäristössä, jossa tekninen tee-se-itse -kulttuuri kukoisti aivan kuten itäblokissa, jossa ohjelmoijat tekivät pelejä ZX Spectrum -koneilla, Robotron-tietokoneilla ja muilla kotimaisilla koneilla.

---

🕹️ 5. Kloonikoneet ja piraattipelit vaikuttivat Suomeen ”haamunomaisesti”

Vaikka Suomessa ei myyty isoja klooni-NES-markkinoita kuten Venäjällä tai Kiinassa, vaikutus näkyi:

1. Käsitys pelikonsoleista jäi heikommaksi

Kun idän puolella ei ollut konsoleita, Suomeakaan ei ”vedetty” samaan konsoliaaltoon kuin Keski-Eurooppaa.

2. Tietokoneet nähtiin järkevämpänä investointina

Koneet, joilla pystyi myös tekemään töitä tai ohjelmoimaan, olivat realistisempia ostoksia perheille.

3. Piratismin hyväksyvä ilmapiiri

Itäinen piraattikulttuuri vuoti Suomeen:

• diskettien kopiointi

• kaverin kautta saadut pelit

• BBS-jakeluketjut

• crack-introt → joista syntyi demoskene

Suomen demoscene syntyi osittain samasta piratismikulttuurista kuin idässä.

---

🧨 6. Lopputulema: kyllä, vaikutus oli selvä – vaikka epäsuora

✔ Suomi ei seurannut amerikkalaista konsolikulttuuria

Syy: idän markkinat, talous, tuontirajoitusten vaikutus, konsoleiden vähäinen saatavuus.

✔ Suomi seurasi britti–itäeurooppa–skandinaavia -tyyppistä kotitietokonepainotteista mallia

✔ Journalismi keskittyi tietokoneisiin – ei Nintendoon tai Sega-kulttuuriin

✔ Demoskene syntyi ympäristössä, joka muistutti itäblokin teknologista kehitystä

Kone sama, kulttuuri samankaltainen, jakelukanavat samankaltaiset (kopiointi, BBS, klubit, harrastajiin perustuva tuotanto).

✔ Konsoli- ja piraattikulttuurin epäsuora vaikutus vahvisti suomalaisen:

• teknisen osaamisen

• ohjelmointiharrastuksen

• demo- ja peliteollisuuden perustaa

• pelijournalismin tietoteknistä suuntautuneisuutta

Lopputuloksena Suomi päätyi yksi maailman suurimmista demoscenen ja indie-pelikehityksen keskuksista.

---