Suomen pelijournalismin ja printtilehtien tiedonkeruuta

 

Suomen pelijournalismin alku

1980-luvun kotimikrokausi

• Pelit näkyivät aluksi tietokonelehtien sivuilla, eivät omissa pelilehdissä.

• Keskeisiä lehtiä:

  • MikroBitti (1984–) – suomalaisen kotitietokoneharrastuksen ykköslehti, jossa pelit olivat ensin “täytettä” mutta saivat pikkuhiljaa enemmän palstatilaa.

  • Tietokone, Printti, Tieturi, erilaiset kotitietokone- ja harrastajalehdet.

Lehdissä julkaistiin:

• peliarvosteluja ja uutisia

• BASIC- ja muiden kielten peliohjelmalistauksia (kirjoitat koodin itse lehden mukaan)

Näiden ympärille syntyi suomalaisen pelikulttuurin varhainen “itseymmärrys” – eli tapa, jolla harrastajat alkoivat puhua peleistä ja itsestään pelaajina.

---

Pelit-vuosikirjat ja ensimmäinen varsinainen pelilehti

Pelit-vuosikirjat (1987–1991)
Ennen kuukausilehteä ilmestyi Pelit – tietokonepelien vuosikirja ja PC-Pelit-kirjat (1987–1991), käytännössä peliaiheisia vuosikoosteita / erikoisnumeroita.

Pelit-lehti (1992–)
Vuonna 1992 käynnistyi Pelit-lehti kuukausijulkaisuna.
Tutkimuksessa sitä kutsutaan Suomen ensimmäiseksi ja pitkään ainoaksi nimenomaan tietokonepelien erikoislehdeksi, jolla oli valtava merkitys pelikulttuurin rakentamisessa.

• Vakiinnutti:

  • pitkät arvostelut ja numeeriset arvosanat

  • vakiokirjoittajat (NNirvi, JOK, jne.) ja “peli­journalistin hahmon”

  • lukijapalstan ja lukijakirjeet osana suomalaista pelikeskustelua

• Pelit on yhä tänään yksi kahdesta jäljellä olevasta painetusta suomalaisesta pelilehdestä.

---

Suomalaiset pelilehdet ja pelipainotteiset lehdet (valikoitu lista)

Täydellinen lista löytyy esim. Retropelihuollosta (“Suomalaiset pelilehdet ja kirjat”), mutta tässä tärkeimmät painetut pelilehdet ja selvästi pelipainotteiset lehdet.

Ydinkaksikko (yhä ilmestyy painettuna):

• Pelit (1992– )

• Pelaaja (2002– ) – H-Town Oy; nykyään toinen kahdesta elossa olevasta paperisesta pelilehdestä.

Muita kotimaisia pelilehtiä / pelierikoislehtiä, 1990-luvulta eteenpäin:

• PC-Pelaaja – Pelaajan sisarlehti, PC-pelikeskeinen, sittemmin lakkautettu.

• Pelaa! – H-Townin pelilehti 2000-luvulla, pääosin nuoremmalle yleisölle.

• Pelimestari – lasten / nuorten konsolipelilehti.

• Virallinen PlayStation -lehti (Suomi) – Sonyn lisensoima lehti suomeksi.

• Roolipelaaja – pöytäroolipeleihin keskittyvä, mutta sivusi myös videopelejä.

• Lisäksi lyhytikäisiä tai niche-lehtiä (esim. WoW, Sankari, Finmanga), joissa usein vahva peli- ja fanikulttuuri.

Tietokonelehdet, joissa peliosasto oli iso:

• MikroBitti – pelisivut ja liitteet, demo- ja ohjelmalevyt pitkälle 2000-luvulle.

• Tietokone

• Printti

• Floppy Magazine, Tieturi jne. (varhainen kotimikro- ja pelisisältö, Tekstit, listaukset).

Nykytilanne: verkko on syönyt printtiä, mutta Pelit ja Pelaaja pitävät yhä pintansa, ja rinnalla toimivat isot verkkomediat ja some (Tilt.fi, KonsoliFIN, Moontv, V2.fi, ym.).

---

Eurooppalaiset ja brittiläiset pelilehdet, joita sai myös Suomeen

Ennen verkkiaikaa iso osa “hardcore”-pelaajista tilasi tai osti ulkomaisia pelilehtiä (R-kioski, Akateeminen, Lehtiapajat, suorat tilaukset). Näistä mm.:

Iso-Britannia:

• Computer and Video Games (CVG)

• Mean Machines / Mean Machines Sega

• EDGE – edelleen ilmestyvä, syväluotaava pelilehti.

• PC Gamer (UK)

• PC Zone

• Amiga Power, Amiga Format, CU Amiga

• Konsolikohtaiset lehdet: Official PlayStation Magazine (UK), Official Nintendo Magazine, Sega Power jne.

Muu Eurooppa:

• Saksalaiset PC- ja Amiga-lehdet (esim. PC Games, GameStar, Amiga Joker).

• Ruotsalaiset / pohjoismaiset lehdet, joita sai varsinkin rajaseudulle ja tilaamalla.

Käytännössä melkein kaikki suuret brittilehdet tarjosivat kansainvälistä postitusta, eli ne oli mahdollista tilata myös Suomeen (hieman kalliimmalla).

---

Pelijulkaisijoiden vaikutus printtimediaan ja arvostelukäytännöt

Miten peli päätyi lehteen 80–2000-luvuilla?

Tyypillinen kuvio:

1. PR ja promopaketit

   • Julkaisija / maahantuoja (esim. Amersoft 80-luvulla, myöhemmin suuret kansainväliset julkaisijat) lähetti ennakkotiedotteita, lehdistötiedotteita ja fyysiset kopiopelit toimitukseen.

2. Reviewer's guide / arvosteluohje

   • Paketin mukana tuli usein “reviewer's guide”:

     • pelin tarina ja avainominaisuudet

     • painotukset (“uusittu grafiikkamoottori”, “moninpeli tärkein myyntivaltti”)

     • joskus ohjeita siitä, mitä ei saa spoilata, ja mitä ominaisuuksia suositellaan mainittavaksi.

   • Lisäksi embargot: lehti sai pelin etukäteen, mutta arvostelu sai ilmestyä vasta tiettynä päivänä.

3. Arvostelun itsenäisyys

   • Vakavat lehdet (kuten Pelit ja Pelaaja) ovat korostaneet, että pisteet ja mielipiteet ovat toimituksen, eivät julkaisijan. Tutkimuksissa on huomautettu, että Suomessa pelijournalismi on usein ollut hieman kriittisempää ja analyyttisempää kuin esim. brittilehtien fiilistely- ja mainospainotteinen linja.

Missä vaikutus näkyi?

• Näkyvyys & mainokset

  • Julkaisijan mainosbudjetti vaikutti siihen, mitä pelejä lehdessä näkyi isosti (kokosivun mainokset, kansikuvat, isommat esittelyt).

• Eksklusiiviset ennakot

  • “Esikatselut” tehtiin usein julkaisijan järjestämissä tapahtumissa; näihin liittyi PR:n valitsema demo build, briefaus ja valmiit kuvapaketit.

• Arvostelupisteisiin vaikuttaminen

  • Suorat “pistepainostukset” ovat olleet harvinaisia ja journalistisesti arveluttavia, mutta:

    • jos lehti rikkoi embargoa tai antoi hyvin tyrmäävän jutun isolle kumppanille, se saattoi vaikuttaa PR-suhteisiin (esim. vähemmän ennakkokappaleita jatkossa).

  • Siksi osa lehdistä piti tiukkaa linjaa mm. mainosten ja toimituksen erottelussa.

---

Demo-CD:t ja erityisesti PlayStation-demot

Kotimaiset demolevyt ja liitteet

• MikroBitti, Pelit ja Tietokone jakoivat 1990-luvulta 2000-luvulle asti sekä ohjelma- että pelilevyjä (disketit, CD:t, myöhemmin DVD:t) lehden kylkiäisenä.

PlayStation-demoista kolme päälinjaa:

1. Official PlayStation Magazine (UK/US jne.)

• Käytännössä jokaisen numeron mukana tuli demo-CD (myöhemmin DVD).

• Lehtiä ja demoja on paljon Suomenkin kirpparimarkkinoilla, mikä heijastaa sitä, että suomalaiset ostivat ja tilasivat näitä lehtiä.

1. Euro Demo -levyt

   • Mustat “Euro Demo” -levyt, joita jaettiin Euroopassa.

   • Tutkimusfanien sivujen mukaan näitä mustia Euro Demo -levyjä jaettiin myös Suomessa; ainakin osa levyistä on löytynyt suomenkielisillä inserteillä.

   • Jakelukanava saattoi olla:

     • pelilehdet

     • PlayStation Club / rekisteröidyt asiakkaat

     • jälleenmyyjien kampanjat.

2. Kotimaiset PlayStation-lehdet / liitteet

   • Suomessa ilmestynyt “Virallinen PlayStation -lehti” sekä konsolipainotteiset lehdet jakoivat toisinaan demoja tai koostelevyjä, mutta laajin ja säännöllisin levitys oli nimenomaan brittilehdillä ja Euro Demo -sarjalla.

Demo-CD:t olivat 90- ja 2000-luvun alussa se, millä uusia pelejä oikeasti testattiin. Monen suomalaisen pelaajan muistoissa juuri OPM:n (Official PlayStation Magazine) tai Euro Demojen levyt olivat tärkeä osa PlayStation-kokemusta.

Super Power (SP) – Suomen suuri konsolipelilehti (1993–2000)

Super Power (lyh. SP) oli 1990-luvun Suomen tunnetuimpia konsolipelilehtiä.
Se perustettiin vuonna 1993 ja oli aikakauden “vastavoima” Pelit-lehden PC-painotteisuudelle.

Keskeiset piirteet

• Painotus Super Nintendo, myöhemmin Nintendo 64, PlayStation, Sega Saturn.

• Runsas anime- ja manga-sisältö, erityisesti 90-luvun puolivälin Japan-popkulttuuribuumin aikaan.

• Paljon värikkäitä layoutteja, isoja screenshotteja, listoja ja “pika-arvosteluja”.

• Yleisö: 8–20-vuotiaat pelaajat, erityisesti konsolinuoriso.

Anime-osiot Super Powerissa

Lehdessä oli:

• Anime-uutisia (Japanista, uusista OVA-sarjoista, Dragon Ball, Ranma ½, m.m.)

• Arvosteluja anime-DVD:istä / VHS:istä

• Manga-esittelyjä

• Se oli yksi ensimmäisiä suomalaisia massajulkaisuja joka käsitteli animea näkyvästi.

Miksi Super Power loppui?

2000-luvun alussa konsolimarkkinan painopiste siirtyi PS2:een ja internet nousi.
Lehti menetti lukija- ja ilmoitustuloja ja suljettiin.

Suomen Nintendo -lehti (1990–1994)

Nintendo-lehti oli virallinen Nintendo-julkaisija Bergsala Oy:n tuottama suomenkielinen lehti.

Ydinpiirteet

• Keskittyi NES, Game Boy, SNES -peleihin.

• Toimi käytännössä mainos-/fanilehtenä, mutta sisälsi arvosteluja, vinkkejä ja karttoja.

• Mukana Nintendo Club -henkinen kulttuuri (lukijoiden kirjeet, piirrokset, kilpailut).

Anime-elementit?

Nintendo-lehti ei ollut animepainotteinen kuten Super Power, mutta:

• Zelda- ja Mario-sarjakuvat

• satunnaiset Japani-aiheiset jutut

• varhaisia viittauksia animeuniverseihin (Metroid, Mega Man OVA -maininnat)

N64, PlayStation (PS1) ja Sega Saturn – aikakausi Suomessa (1994–2000)

Nintendo 64

• Suomessa N64 sai ehdottomasti eniten näkyvyyttä Super Powerissa ja myöhemmin Pelaaja-lehden alkuvaiheissa.

• SP julkaisi säännöllisiä N64-ennakoita, isoja Zelda 64 (Ocarina of Time) -featuretteja, Mario 64 -analyyseja.

• Suomen isot jälleenmyyjät (Anttila, Citymarket) tukivat markkinointia.

Sony PlayStation (PSone / PS1)

• PS1 nousi 1995–1996 rajusti suosioon Suomessa.

• Näkyi:

  • Super Powerissa

  • MikroBitissä (PC-painotteinen mutta raportoi konsolimaailmasta)

  • Pelit-lehdessä (pitkät arvostelut, kriittinen ote)

• PlayStation-demodeja saattoi saada ulkomaisista brittilehdistä (Official PlayStation Magazine UK) joita myytiin Suomessa laajasti.

Sega Saturn

• Suomessa Sega Saturn jäi pienemmäksi ilmiöksi, mutta SP ja Pelit tekivät arvostelut:

  • Virtua Fighter

  • Panzer Dragoon

  • Nights into Dreams

• Saturn-yhteisö oli pieni mutta äänekäs; SP julkaisi useita isohkoja Saturn-sivuja 1995–1997.

---

Anime & Japan-buumi 1990-luvun lopulla suomalaisissa pelimedioissa

Super Power oli tärkein, mutta myös:

• MikroBitti teki animearvosteluja 90-luvulla

• Pelit-lehti käsitteli Japanin pelikulttuuria ja satunnaisesti animea (erityisesti Squaresoft & Final Fantasy -sivujuonteet)

• Anime-osastot olivat monelle suomalaiselle ensimmäinen kosketus japanilaiseen popkulttuuriin ennen internetiä

• 1998–2002 syntyi fanilehtiä ja verkkosivuja (FinAnime, Finmanga, Usenetin anime-foorumit)

Super Powerin anime-sisältö oli suomalaisen animeharrastuksen ensimmäinen laaja julkinen media-alusta.

---

E3-messujen reportaasit Suomessa (1995–2000)

Yhteenveto

• Alku: pelit syntyivät osana kotitietokoneharrastusta ja tietokonelehtiä 1980-luvulla.

• Läpimurto: Pelit-vuosikirjat ja Pelit-lehti 1987–1992 loivat perustan varsinaiselle pelijournalismille Suomessa.

• Kulta-aika: 1990-luvun lopusta 2000-luvun puoleenväliin Suomessa ilmestyi useita pelilehtiä, demo-CD:t ja mainoskampanjat olivat arkipäivää, ja brittilehtiä tilattiin paljon.

• Nykyhetki: printti on kutistunut, mutta Pelit ja Pelaaja pitävät vielä lippua korkealla, ja rinnalla toimivat vahvat verkkomedian muodot (Tilt.fi, ym.).

Ensimmäinen E3 ja suomalainen media (1995)

E3 (Electronic Entertainment Expo) alkoi 1995.
Suomessa E3 näkyi ennen muuta pelilehdissä, ei valtamedioissa.

Missä E3-raportteja julkaistiin?

Varmasti:

• Super Power – julkaisi isoja “E3 SPECIAL” -numeroita 1996–1999

• Pelit-lehti – erittäin kattavat reportaasit, toimittajat paikan päällä

• MikroBitti – teknologia- ja pelipainotteiset jutut messuilta

• Myöhemmin Pelaaja-lehti (2002–) otti E3:n vakiokohteeksi

Miksi E3 oli iso juttu Suomessa?

• Ei YouTubea, ei streamingia → messuraportit olivat ainoa tapa nähdä tulevat pelit

• SP ja Pelit julkaisivat:

  • jättiläislistat tulevista peleistä

  • ensimmäiset Zelda 64 -kuvat

  • Metal Gear Solid -haastattelut

  • Final Fantasy VII -ennakot

  • Saturn-uutiset

• Myös televisiossa Jyrki, Tilt.tv ja MoonTV mainitsivat tai raportoivat E3:sta.

Valtamediassa?

1990-luvulla E3 ei juuri näkynyt YLEllä eikä sanomalehdissä.
Poikkeuksia:

• Helsingin Sanomat julkaisi satunnaisia pieniä E3-mainintoja “Multimedia / Teknologia” -osioissa

• 2000-luvun alussa E3 alkoi saada enemmän näkyvyyttä Taloussanomissa & HS:ssa Playstation 2:n ja Xboxin takia.

---

Yhteenveto

Super Power ja Nintendo-lehti muodostivat 1990-luvun suomalaisen konsolipelimedian ytimen.
Super Power toi mukanaan:

• konsolipelaamisen “nuorisokulttuuriksi”,

• anime- ja manga-osion,

• suuret E3-erikoisnumerot.

N64–PS1–Saturn -kausi näkyi Suomessa laajasti SP:ssä, Pelitissä ja MikroBitissä.
E3-raportointi mullisti sen, miten suomalaiset pelaajat saivat tietoa tulevista peleistä ennen internetiä.

Alla on keskeisiä suomalaisia pelijournalisteja, joista osa on 1990–2000-lukujen vaikuttajia (Pelit-lehti) ja osa 2000–2020-lukujen keskeisiä nimiä (Pelaaja-lehti, verkkomedia).
Mukana myös muutamia muita merkittäviä toimittajia, jotta kokonaisuus on kattava.

🇫🇮 Suomen merkittäviä pelijournalisteja

Pelit-lehden aikakausi (1990–2000+)

Niko Nirvi

• Pelit-lehden legendaarisin kirjoittaja.

• Tunnettu sarkastisesta huumorista, pitkistä analyyttisistä arvosteluista ja “Nnirvi-tyylistä”, joka määritti suomalaisen pelijournalismin identiteettiä.

• Oli suomalaisen pelimedian suurin vaikuttaja 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Tuija Lindén

• Pelit-lehden pitkäaikainen toimittaja ja kriitikko.

• Tunnettu kirjoitustyylistä, jossa yhdistyi tarkka analyysi ja lämminhenkinen pelikulttuurin tuntemus.

• Vahva persoona lehden toimituksessa ja suomalaisen harrastejournalismin historiassa.

---

Pelaaja-lehden aikakausi (2002–)

Thomas Puha

• Pelaaja-lehden perustajajäsen, päätoimittaja ja näkyvin kasvo.

• Myöhemmin Remedy Entertainmentin PR/viestintäjohtaja, mutta edelleen yksi Suomen tunnetuimpia pelialan nimiä.

Miika Huttunen

• Pelaaja-lehden toimittaja ja tunnettu pelipersoona myös MoonTV:n ja Tilt.tv:n kautta.

• Teki E3-raportteja ja videomuotoista pelijournalismia ennen kuin se oli yleistä.

Ville Arvekari

• Yksi Pelaajan pitkäaikaisimpia kirjoittajia.

• Tunnettu perusteellisista arvosteluista ja artikkeleista, erityisesti japanilaisen pelikulttuurin tuntemuksesta.

Janne Kaitila

• Pitkäaikainen kriitikko.

• Erityisesti strategiapeleihin, PC-puoleen ja klassikkosarjoihin perehtynyt kirjoittaja.

Eemeli Rekunen

• Erikoistunut analyyttisiin pelikirjoituksiin ja feature-artikkeleihin.

• Tunnettu myös urheilu- ja ajopelien asiantuntemuksesta.

Johanna Puustinen

Pitkään Pelaaja-lehdessä ja Pelaajacastissä. Myöhemmin työskennellyt myös pelialan viestinnän ja median parissa.

Panu Saarenoja

Toiminut merkittävässä roolissa Pelaajassa ja osallistunut lehden sisällöntuotantoon vuosien ajan.

Janne Pyykkönen

Pitkäaikainen kirjoittaja ja Pelaajacastin jäsen. Tunnettu etenkin roolipeli- ja strategiapeliosaajana.

Jukka O. Kauppinen

• Pelit-lehden kirjoittaja, toimittaja ja pitkäaikainen pelijournalismin vaikuttaja.

• Tunnettu myös scifi- ja fantasiayhteisöissä.

Tapio Niittylä

• Super Power -lehden näkyvä toimittaja ja konsolipelien esittelijä 1990-luvulla.

Kosti Lehtinen

• Keskeinen hahmo Super Power -lehden sisällöissä.

• Erityisesti SNES-, N64- ja PS1-aikakauden arvosteluissa vahvasti mukana.

Markus Kajo

• Vaikka ei lehtitoimituksesta, MoonTV teki hänestä pelikulttuurin kasvon 1990–2000-luvuilla.

Pekka Aalto

• Pelit-lehden kirjoittaja, joka oli mukana useissa klassikkonumeroissa ja artikkeleissa.

Joonas Laakso

• Pelaaja- ja PC-Pelaaja-lehden toimittaja.

• Sittemmin siirtyi pelialalle (Colossal Order, Paradox).

Petteri Heikkinen

• Pelit-lehden erityisen tunnettu kirjoittaja mm. simulaattori- ja strategiapelien saralla.

Manu Pärssinen

• Hän toimii V2.fi sivuston päätoimittajana. 

• Hän on osa V2.fi–sivuston toimitusta / johtoa, joka julkaisee uutisia, arvosteluja ja artikkeleita peleistä, elokuvista ja viihteestä. 

🎮 MoonTV – suomalaisen peliviihteen kulttikanava (1997–2003) Myöhemmin nettikontenttia

MoonTV oli 1990–2000-lukujen vaihteessa ainutlaatuinen suomalainen kaapeli- ja nuorisokanava, joka teki peliohjelmista valtavan suosion.

⭐ Tunnetuimmat MoonTV:n peliohjelmat

Peliuutiset toivat kerran viikossa ajankohtaista tietoa pelimarkkinoilta. Ohjelma lopetettiin, kun se fuusioitiin varsinaisiin peliohjelmiin. Aluksi uutisia toimitti Kimmo Nikkanen ja loppua myöten ohjelmaa toimitti Miika "Druidi" Huttunen.

Top-10 näytti jokaisen konsolin myydyimmät pelit Suomessa kommenttien kanssa. Ohjelma fuusioitiin myöhemmin peliuutisten kanssa, josta se myöhemmin jätettiin pois.

PSX-Peliluola oli alun perin omistettu vain PlayStation-pelien arvosteluille. Alkuperäisenä juontajana toimi Pekka Kossila, jonka jälkeen juontajana toimi Thomas Puha. Ohjelmasta kehittyi myöhemmin kaikki konsolit kattava peliohjelma Play.

PC-Peliluola oli yksi MoonTV:n suosituimpia ohjelmia, jota juonsi alun perin Kimmo Nikkanen. Jarno Sarkulan ryhdyttyä ohjelman toimittajaksi ohjelma ei muuttunut juuri ollenkaan (muun muassa ohjelman alkugrafiikat ja tunnusmusiikki pysyivät täysin samoina). Myös Sarkulan koomiset insertit ja "verbaaliakrobatia" ovat saaneet kiitosta.

PPPS-Peliluola käsitteli pitkälti pelitalojen ja pelien esittelyjä, konsoli- ja PC-laitteistojen esittelyjä yms. Myöhemmin ohjelma jaettiin Konsoliplaneettaan ja PC-planeettaan. Ennen kahtiajakoa ohjelma tunnettiin myös jonkin aikaa nimellä Game Planet.

Nintendo 64-Peliluola oli PSX-Peliluolan varjoon jäänyt peliohjelma, jota juonsi myös Thomas Puha.
Konsoliplaneetta oli tiettyihin konsolipeleihin tarkemmin syventyvä ohjelma, joka myöhemmin fuusioitiin konsoliohjelma Playhin. Toimittajana toimi Thomas Puha.

PC-Planeetta oli konsoliplaneetan vastine PC-peleille, ja se fuusioitiin myöhemmin PC-Peliluolaan. Toimittaja oli Jarno Sarkula.

Play, joka vaihtoi myöhemmin nimekseen Player, oli konsoleihin ja niiden peleihin keskittyvä ohjelma, joka aluksi sisälsi vain ennakoita ja arvosteluja, mutta myöhemmin myös haastatteluja ja tarkempaa analyysiä tietyistä peleistä ja tapahtumista. Aluksi ohjelmaa toimitti Thomas "Everlast" Puha, joka lähti omien sanojensa mukaan metsästämään Natalie Portmania, mutta todennäköisenä syynä pidetään Pelaaja-lehden toimittajana toimimisen aiheuttamaa työmäärää. Elias "Olmoor" Poutanen pysyi Playerin toimittajana loppuun asti.

OverDose oli Dose-pelikauppaketjun sponsoroima nettimoninpeliturnajaisohjelma, jota juonsi, melko yllättäen, Dresscoden Arman Alizad. Jokaisessa jaksossa myös haastateltiin julkkisvieraita.

Miksi MoonTV oli niin tärkeä?

• Ensimmäinen suomalainen kanava, jossa pelit olivat nuorten kulttuurin keskiössä, ei vain tekninen harrastus.

• Monet nykyiset pelipersoonat nousivat esiin kanavalta (Huttunen, Puha, Kaitila jne.).

• Ohjelmat olivat aidosti hauskoja ja persoonallisia, ei vain mainoslähetyksiä.

📺 Tilt.tv –  ikoninen peliohjelma (1997–)

Jaana Pelkonen – ohjelman suosituin juontaja

Jaana Pelkonen

• Tilt.tv:n kultakausi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.

• Jaana Pelkonen teki ohjelmasta äärimmäisen suositun, ja hänestä tuli monelle pelaajalle “kasvo”, joka toi pelejä valtamediaan.

• Tilt oli huomattavasti mainstreamimpi kuin MoonTV ja tavoitti koko Suomen.

Tilt.tv:n vaikutus

• Ensimmäinen valtakunnallinen suomalainen “pelishow”, jolla oli näkyvyys televisiossa, lehdissä ja myymälöissä.

• Ohjelma esitteli uutuuksia, arvosteli pelejä ja teki erikoislähetyksiä isoista tapahtumista (mm. E3).

---

📺 Game Over – puhelinpeliohjelma ja TV-peliformaatti

Game Over (TV-puhelinpeli)

Game Over

• Esitettiin mm. Vito-kanavalla ja myöhemmin muilla pienkanavilla.

• Katsojat ohjasivat pelihahmoa puhelimen numeronäppäimillä.

• Formaatissa nähtiin mm. tasohyppelyitä ja labyrinttityyppisiä pelejä.

Miksi pelit “rysyivät” tv-ohjelmissa?

• TV-signaalin, puhelinverkkojen ja ohjauksen välillä oli sekunteja pitkä viive.

• Pelaaja näki ruudulla tilanteen liian myöhään, joten ohjaus oli lähes mahdotonta.

• Ohjaus toimi:

  • kuullun perusteella

  • tai ruudun ennakoinnilla

  • ja hyvin usein “arvauksella”

Tämä teki ohjelmista legendaarisen kankeita ja koomisia, mutta niistä tuli samalla kulttiklassikoita.

---

🧒 Hugo – Suomen varhaisin tv-pelishow lapsille

Hugo (1995–2000)

Hugo

• Tuotu Suomeen Tanskasta, esitettiin MTV3:ssa.

• Lapset ohjasivat Hugoa puhelimella (vasen–oikea–hyppy).

• Viive teki pelistä äärimmäisen vaikean, mutta se oli valtava hitti.

• Pelaajat saattoivat voittaa palkintoja ohjelman lopuksi.

Hugo oli monelle suomalaiselle ensimmäinen “videopeli televisiossa”.

---

🚀 Vito–TV, MoonTV ja muut paikalliskanavat

Vito TV

Vito TV

• Näytti peliohjelmia, puhelinpelejä ja Game Over -tyyppisiä interaktiivisia lähetyksiä.

• Toi pelit pienkanavien kautta monen kotiin ennen internetin valtakautta.

MoonTV 

• Suomen tärkein vaihtoehtoinen pelikanava.

• Käynnisti myös PC-Pelaaja- ja konsolijournalistien myöhemmät urat printtimediassa.

---

🕹️ Sega ja Suomi – “testimarkkina” Euroopassa

Sega panosti Suomeen 1990-luvulla enemmän kuin moni tietää.

Miksi Suomi oli Segalle tärkeä?

• Suomi oli pieni mutta teknologisesti kiinnostunut markkina Euroopan laitamilla.

• Suomen jälleenmyyjät (Anttila, TopTen jne.) ottivat Segan laitteet hyvin hyllyille.

• Sega teki näkyviä kampanjoita Suomessa erityisesti Sega Mega Drive, Sega Saturn ja myöhemmin Dreamcast-aikana.

Testimarkkina – mitä se tarkoitti?

• Suomi oli eräänlainen “hybridimarkkina” jossa testattiin:

  • markkinointikonsepteja

  • mainoskampanjoita

  • jälleenmyyntiyhteistyötä

  • paikallisia messuja ja promootioita

Esimerkiksi Saturn ja erityisesti Dreamcast olivat Suomessa poikkeuksellisen näkyviä koko Eurooppaan verrattuna.

Yhteenveto

• MoonTV: Suomen kulttikanava, jonka peliohjelmat loivat pohjan modernille pelimediakulttuurille.

• Tilt.tv ja Jaana Pelkonen toivat pelit valtamedian puolelle.

• Game Over, Hugo ja muut puhelinpeliohjelmat olivat teknologisesti kankeita, mutta legendaarisia.

• Peliohjauksen viive teki peleistä usein “rikkinäisiä”, mutta samalla viihdyttäviä.

• Sega kohteli Suomea eräänlaisena testimarkkinana ja siksi näkyi Suomessa poikkeuksellisen paljon 90-luvulla.

🏆 Vuoden Peli – Suomen pelialan virallinen palkintogaala

📌 Järjestäjä

Suomen pelinkehittäjät ry
on järjestänyt suomalaisen pelialan palkintogaalan (tunnetaan nimellä Finnish Game Awards, aiemmin myös “Vuoden Peli” -gaala / “Pelialan palkinnot”).

Gaalasta käytetään eri vuosina eri nimiä, mutta palkintokokonaisuus on sama.

---

🗓️ Historia ja vuosittainen rytmi

1990–2000-luku: “Vuoden Peli” – pelijulkaisijoiden ja median tunnustus

Alun perin Suomessa palkittiin lauta-, rooli- ja videopelien “Vuoden peli” -sarjoja eri tahojen toimesta.
Näihin osallistuivat esimerkiksi:

• pelialan maahantuojat

• pelimyyjät

• pelilehdet (kuten Pelit )

Media (erityisesti Pelit-lehti ja myöhemmin Pelaaja ) julkaisi omat “Vuoden peli” -valintansa, mutta ne eivät olleet virallisia gaaloja.

2008– → Finnish Game Awards (FGA)

Nykyinen muoto vakiintui 2000-luvun lopulla:

Finnish Game Awards
on vuosittainen gaala, jossa jaetaan tunnustuksia suomalaisten pelinkehittäjien töille.

Palkintokategorioita ovat olleet mm.:

• Vuoden Peli (kotimainen)

• Vuoden Mobiilipeli

• Vuoden Tulokas

• Vuoden Luova Saavutus

• Vuoden Pelistudio

• Pelaajien ääni (yleisöäänestys)

Gaalan voittajat ovat edustaneet studioita kuten:
Remedy Entertainment,
Supercell,
Housemarque,
Colossal Order ja monet muut.

---

📺 Median näkyvyys vuosittain

1990–2000-luku: Pelimedian sisäinen ilmiö

• Pelilehdet julkaisivat omat palkintonsa, mutta valtamedia ei juuri raportoinut.

• Näkyvyys oli lähinnä Pelit-lehden ja myöhemmin Pelaaja-lehden sivuilla.

2008–2014: FGA vakiintuu – mediakiinnostus kasvaa

Esiintyi juttuja mm.:

• Helsingin Sanomat

• Yle Uutiset

• Taloussanomat

• STT:n lyhyet uutiset

Koska suomalainen peliala kasvoi nopeasti (mm. Angry Birds), gaala alkoi saada enemmän vastaanottoa.

2015–2020: Suomi on pelialan “suurvalta” → näkyvyys huipussaan

Kun Supercell ja Remedy keräsivät kansainvälistä huomiota, Finnish Game Awards näkyi:

• Ylen tv-uutisissa

• MTV3:n viihdeuutisissa

• Kauppalehdessä

• Tekniikka & Talous -lehdessä

• Sosiaalisessa mediassa (Instagram, Twitter, YouTube)

Gaalan punainen matto ja palkintoja jakamassa oli poliitikkoja, kulttuurivaikuttajia ja median edustajia, mikä nosti profiilia.

2020–2024: streaming-aika

Pandemian vuosina gaala näkyi:

• YouTube-/Twitch-lähetyksinä

• Pelialan omissa kanavissa

• Digitaalisina “etägaaloina”

Samalla valtamedian huomio pysyi kohtalaisena, mutta some-yleisö kasvoi.

---

🔍 Palkintojen merkitys suomalaiselle pelialalle

1. Alan oma sisäinen vuotuinen “Oscarit”

Gaalaa pidetään Suomen pelialan tärkeimpänä vuotuisena tapahtumana.

2. Kansainvälinen signaali

Kun kotimainen peli voittaa FGA:ssa, se mainitaan usein:

• Steam-esittelyissä

• Pelistudioiden lehdistötiedotteissa

• Kansainvälisessä pelimediassa

3. Median näkyvyys korreloi pelialan kasvun kanssa

Suomen pelialan liikevaihto on ollut pitkään miljardiluokkaa, joten gaalan painoarvo on kasvanut.

🎮🇫🇮 Printtijulkaisut – suomenkielinen retropeleihin keskittyvä printti

⭐ Pelit – retroteemat & Retro-liitteet

Pelit
Vaikka Pelit on yleislehti, se on 90-luvulta lähtien julkaissut:

• Retro-palstoja

• Vanhojen pelisarjojen historiikkeja

• “RetroPelit”-erikoisteemoja

• Klassikkopelien vuosipäiväartikkeleita

Pelit on edelleen tärkein suomenkielinen painettu lähde retropeleistä.

---

⭐ Pelaaja – Retro-kolumnit ja historiat

Pelaaja
Painettu Pelaaja-lehti toi 2000–2023:

• Retro-henkisiä juttuja

• Vanhojen konsolien artikkeleita (NES, SNES, PS1, Mega Drive, Saturn)

• Haastatteluita kotimaisen pelihistorian kulmakivistä

Lehti lakkautettiin printtinä 2023, mutta retrojutut ovat osa sen digitaalista arkistoa.

---

⭐ MikroBitti – vanhan liiton tapaus (1984–)

MikroBitti
MikroBitillä on valtava retromerkitys:

• historialliset peliarvostelut

• retro-PC-, Amiga- ja C64-artikkelit

• satunnaiset erikoisnumerot 80–90-luvun klassikoista

• MB:n arkisto toimii autenttisena kuvauksena suomalaisesta pelikulttuurista 40 vuoden ajalta

---

⭐ RETRO-lehti (Suomi) – erikoisjulkaisut

RETRO-lehti
Useita kustantajia on tehnyt 2010-luvulla RETRO-nimisiä irtonumeroita, jotka sisältävät:

• NES-, SNES-, Mega Drive-, Amiga-juttuja

• kokoelmia “100 parasta retro-peliä”

• konsolien historiikkeja

Nämä ovat kertajulkaisuja, ei jatkuvia sarjoja.

---

💾💻 Digijulkaisut ja verkkosivustot – suomenkielinen retropeleihin erikoistunut media

⭐ KonsoliFIN – RetroFIN-osio

KonsoliFIN
Sisältää käyttäjäkirjoituksia ja artikkeleita retropeleistä sekä retrokonsolien arvioita.

---

⭐ Tilt.fi – retroartikkelit

Tilt.fi
Moderni pelisivusto, joka julkaisee säännöllisesti:

• Retro-pelien esittelyitä

• Historiajuttuja

• Retrokonsoli-uutisia ja laiteharrastusta

---

⭐ V2.fi – elokuva & pelimedia (retro-osio ajoittain)

V2.fi
Tunnettu myös retrohenkisistä artikkeleista ja nostalgiasisällöstä, erityisesti
PS1-, PS2-, NES- ja Amiga-aikakausista.

---

⭐ Retropelit.fi

Retropelit.fi
Suomen suurin retropelipainotteinen verkkosivusto.
Sisältää:

• Klassikkopelien arvosteluja

• Konsolihistoriaa

• Retrolaiteoppaita (NES, SNES, Mega Drive, Amiga, DOS-pelit)

• Pelikokoelmien ja laitteiden esittelyjä

---

⭐ Skrolli – suomalainen tietotekniikkalehti

Skrolli
Vaikka ei pelilehti, siinä on usein:

• retro-ohjelmointia

• demoskene-historiaa

• 1980–1990-lukujen pelikulttuuria koskevia artikkeleita

---

🎤🎙️ Podcastit – suomalaiset retro- ja pelihistoriapodcastit

⭐ Pelikaista Podcast

Pelikaista
Suomalainen podcast, jossa käsitellään myös retropelejä ja pelihistoriaa.

⭐ Geek Culture Finland Retropodcast

Geek Culture Finland
Keskittyy vanhoihin konsolijulkaisuihin ja nostalgiateemoihin.

---

📚 Kirjat ja suomenkieliset teokset pelihistoriasta (retro painotteisesti)

⭐ “Sinivalkoinen pelikirja”

Sinivalkoinen pelikirja
Keskittyy suomalaiseen pelihistoriaan 1980–2010, retro-osuuksilla.

⭐ “Pelikonepeijoonit” -kirjasarja

Pelikonepeijoonit
Kulttimainen teos: kokoelma vanhoja pelikoneita, niiden historiaa ja kertomuksia.

⭐ “Amiga – Kone kansan sydämessä”

Amiga – Kone kansan sydämessä
Suomalainen tietokirja Amiga-harrastajille, paljon retrohenkistä sisältöä.

---

🕹️📺 TV- ja videoarkisto – retro sisältö suomeksi

⭐ MoonTV (arkisto) – retrojalka oven välissä

Player One
Vanhemmat MoonTV:n peliohjelmat ovat retrohistoriaa: Player One, Segamelska, PC-ohjelmat.

⭐ Tilt.tv (arkisto)

Tilt.tv
Sisältää vanhoja PS1–PS2–GameCube -aikojen arvioita → arvokasta retrohistoriaa 1997–2005.

---

🧩 Yhteenveto – mitä Suomessa löytyy retromediana?

PRINTTI

• Pelit

• MikroBitti

• Pelaaja (arkisto)

• RETRO-erikoislehdet

• Skrolli

DIGI

• Retropelit.fi

• KonsoliFIN Retro

• Tilt.fi retrojutut

  Esimerkiksi Saturn ja erityisesti Dreamcast olivat Suomessa poikkeuksellisen näkyviä koko Eurooppaan verrattuna.

• V2.fi

• Pelikaista / GC Finland podcastit

KIRJAT

• Sinivalkoinen Pelikirja

• Pelikonepeijoonit

• Amiga-kirjat

• Suomen pelihistoriakirjat

Suomen retromedia on poikkeuksellisen laaja maahan nähden, ja se kattaa niin printin, digin, kirjat kuin arkistoidut TV-ohjelmat.