Trailer Park Boys TV-sarjan Ja Elokuvien Fanitusta
Trailer Park Boys – tuotanto, hahmot ja sarjan rakenne
Trailer Park Boys on kanadalainen mockumentary-komedia, jossa rikollinen yritteliäisyys, lojaalisuus ja täydellinen suunnittelukyvyttömyys törmäävät Sunnyvalen asuntovaunupuistossa. Pääsarjasta on julkaistu varmasti 12 live-action-kautta; 13. kausi kuvattiin vuonna 2025 ja ilmoitettiin vuodelle 2026. Virallinen TPB+-sivu mainostaa yhä 12 kauden kokoelmaa ja merkitsee uuden sisällön ”coming soon” -tilaan.
Trailer Park Boys – elämänkoulu Sunnyvalen tapaan
Trailer Park Boys on sarja, jonka lähtökohta kuulostaa yksinkertaiselta: kolme kaverusta yrittää ansaita rahaa enemmän tai vähemmän laillisilla keinoilla kanadalaisessa asuntovaunupuistossa. Käytännössä yksikään suunnitelma ei kuitenkaan ole yksinkertainen sen jälkeen, kun Ricky on ymmärtänyt ohjeet väärin, Julian on kasvattanut operaation tarpeettoman suureksi ja Bubbles on tajunnut joutuvansa jälleen kerran ystäviensä järjen ääneksi. Sitten paikalle saapuvat puistonvalvoja Jim Lahey, hänen paidaton apulaisensa Randy ja muutama maailman tyhmimmäksi epäilty poliisi. Loppu on yleensä pelkkää Sunnyvalen legendaa – ja joskus seikkailut myös päätyvät vankilaan.
Sarjan keskiössä ovat Ricky, Julian ja Bubbles, lapsuudesta saakka toisensa tuntenut kolmikko. Julian on joukon johtaja, joka seisoo keskellä täydellistä kaaosta mustassa paidassaan rommi-colalasi kädessä. Mies voi kaatua portailta, joutua tulitaisteluun tai paeta poliisia, mutta juoma näyttää selviävän tilanteesta koskemattomana. Ricky puolestaan on kannabiksen kasvatuksen luonnonlahjakkuus ja lähes kaiken muun asiantuntija ja tekijämies. Hänen kielensä toimii omilla säännöillään: sanonnat, sivistyssanat ja arkinen logiikka pukeutuvat aivan uuteen järjestykseen. Jos jokin suunnitelma epäonnistuu, syyllisiä voivat olla Cory ja Trevor, yhteiskunta, painovoima tai jokin muu Rickystä täysin riippumaton luonnonvoima.
Bubbles on kolmikon sydän. Paksujen silmälasiensa takaa maailmaa tarkkaileva kissaihminen vaikuttaa aluksi sivuhahmolta, mutta kasvaa nopeasti yhdeksi koko sarjan rakastetuimmista henkilöistä. Hän on teknisesti taitava, herkkä ja usein ainoa, joka ymmärtää Julianin suunnitelmien johtavan vankilaan jo ennen kuin ensimmäistäkään varastettua ruohonleikkuria on ehditty käynnistää. Silti Bubbles lähtee mukaan, sillä hänelle ystävyys merkitsee enemmän kuin järkevä itsesuojeluvaisto. Juuri kolmikon keskinäinen lojaalisuus tekee sarjasta paljon lämpimämmän kuin sen kiroilun, aseiden ja päihteiden perusteella voisi odottaa.
Sunnyvale ei olisi Sunnyvale ilman Jim Laheyta ja Randya. John Dunsworth tekee Laheysta yhden televisiokomedian hienoimmista juoppohahmoista. Lahey ei vain juo alkoholia, vaan muuttuu vähitellen sen filosofiseksi edustajaksi. Hän ennustaa lähestyviä myrskyjä, haukkoja ja pyörremyrskyjä, joiden kaikkien nimissä esiintyy tavalla tai toisella sana ”shit”. Täysin humalassakin hän saattaa kuulostaa hetken hämmästyttävän viisaalta – juuri ennen kuin hän kaatuu portaikkoon tai yrittää pidättää koko puiston. Randy puolestaan kulkee ilman paitaa ja suhtautuu juustohampurilaisiin vakavuudella, jonka useimmat ihmiset säästävät uskonnolle tai perheelle. Yhdessä he ovat samanaikaisesti poikien vastustajia, ystäviä ja yhtä suuria katastrofien aiheuttajia kuin pojat itse.
Sarjan juonet rakentuvat yleensä rikollisen yritystoiminnan ympärille. Julian keksii tavan rikastua, Ricky tekee siitä vaarallisen ja Lahey yrittää pysäyttää kaiken. Matkaan liittyvät Cory ja Trevor, jotka eivät koskaan täysin ymmärrä tehtäväänsä mutta ovat valmiina ottamaan syyt niskoilleen. J-Roc muuttaa tilanteen musiikkivideoksi, Ray menettää rahansa videopokeriin ja Cyrus saapuu paikalle nahkatakissaan vaatimaan kaikkia häipymään. Lopulta suunnitelma näyttää hetken onnistuvan, kunnes väärä auto, varastettu ase, palava asuntovaunu ja poliisipartio osuvat samaan paikkaan.
Yksi sarjan suurista vahvuuksista on juuri tämä rytmitys. Jakson alussa voidaan etsiä kadonnutta kanaa tai yrittää ostaa konserttilippuja, mutta kaksikymmentä minuuttia myöhemmin joku on siepannut Rush-yhtyeen kitaristin. Tapahtumat kasvavat järjettömiksi niin luontevasti, ettei katsoja aina huomaa, missä vaiheessa tavallinen ongelma muuttui aseelliseksi piiritykseksi. Parhaimmillaan Trailer Park Boys saa kaaoksen näyttämään täysin loogiselta seuraukselta yhdestä pienestä väärinkäsityksestä.
Sarjan huumori ei kuitenkaan perustu pelkästään kiroiluun tai humalassa kaatuiluun. Hahmot ovat tarkasti rakennettuja, ja heidän maneerinsa palvelevat tarinaa. Rickyn väärät sanonnat paljastavat hänen ajattelunsa omituisen luovuuden. Julianin juomalasi kertoo hänen tarpeestaan näyttää hallitsevan tilannetta. Bubblesin kissat ja ostoskärryt muistuttavat, että Sunnyvalen asukkaat rakentavat elämänsä siitä materiaalista, jonka muut ovat hylänneet. Laheyn mahtipontiset puheet taas tekevät pienestä asuntovaunupuistosta lähes shakespearelaisen taistelukentän – tosin Shakespearella oli huomattavasti vähemmän juustohampurilaisia.
Mockumentary-tyyli on olennainen osa viehätystä. Käsivarainen kamera juoksee hahmojen perässä, joutuu tulilinjalle ja tallentaa keskusteluja, joita kenenkään ei luultavasti pitäisi kuulla. Henkilöt katsovat suoraan kameraan ja selittävät toimintaansa tavalla, joka tekee heidän itsepetoksestaan näkyvää. Ricky saattaa juuri ennen pidätystään vakuuttaa, että suunnitelma onnistui täydellisesti. Julian selittää tappion olevan vain väliaikainen liiketoiminnallinen takaisku. Bubbles puolestaan katsoo kameraan ilmeellä, joka kertoo hänen tietävän tasan tarkkaan, kuinka ”fucked up” kaikki ovat.
Sarjan parhaat hetket löytyvät usein pienistä yksityiskohdista. Julianin kädessä pysyvä juoma, Coryn ja Trevorin turhaan odottama yläfemma, Rayn fatalistinen ”way she goes” ja J-Rocin loputtomat ”know’m sayin’?” -kysymykset muodostavat oman tuttujen rituaalien maailmansa. Katsoja tietää, mitä on tulossa, mutta juuri odotus tekee vitseistä hauskoja. Kun Randy ilmestyy kuvaan, hampurilainen ei ole koskaan pelkkä hampurilainen. Kun Lahey alkaa puhua lähestyvistä "shit-stormeista", on syytä kiinnittää irtaimisto ja piilottaa viinat.
Fanin näkökulmasta Trailer Park Boys on parhaimmillaan alkuperäisillä Showcase-kausilla. Niiden kuva on karhea, budjetti pieni ja näyttelijäntyö sopivan improvisoidun tuntuista. Sunnyvale vaikuttaa oikealta paikalta, jossa kamera on sattumalta alkanut seurata kaikkein epäsopivimpia mahdollisia ihmisiä. Myöhempien Netflix-kausien ulkoasu on siistimpi ja tarinat suurempia, mutta samalla osa alkuvuosien arkisesta rosoisuudesta katoaa. Silti hahmojen välinen ystävyys kantaa myös epätasaisempien vaiheiden läpi.
Lopulta Trailer Park Boys on kertomus ihmisistä, jotka epäonnistuvat jatkuvasti mutta eivät suostu luovuttamaan toistensa suhteen. He voivat huijata, varastaa ja valehdella, mutta heidän yhteisössään vallitsee omalaatuinen uskollisuus. Tänään pojat saattavat taistella keskenään viimeisestä "chicken fingeristä" ja huomenna he ovat valmiita vaarantamaan vapautensa pelastaakseen Bubblesin kissan. Sunnyvalessa elämä ei varsinaisesti mene suunnitelmien mukaan. Se menee niin kuin menee – ”the way it goes”.
Sarjaa voi pitää törkeänä rikoskomediana, ystävyystarinana tai pitkänä tutkimuksena siitä, kuinka monta kertaa sama ihminen voi päätyä vankilaan oppimatta kokemuksesta mitään. Parhaimmillaan se on kaikkia näitä yhtä aikaa. Trailer Park Boys todistaa, ettei televisiosarjan tarvitse näyttää kalliilta ollakseen kekseliäs, eikä sen hahmojen tarvitse olla kunnollisia ollakseen rakastettavia. Tarvitaan vain asuntovaunupuisto, videokamera, muutama mahdoton suunnitelma ja yksi erittäin hyvin suojeltu rommi-cola.
Tuotanto ja tausta
Sarjan alkupisteitä ovat Mike Clattenburgin lyhytelokuvat The Cart Boy (1995) ja One Last Shot (1998) sekä mustavalkoinen, synkempi Trailer Park Boys -elokuva/pilotti (1999). Viimeksi mainitussa Julian haluaa kuvausryhmän dokumentoivan elämäänsä kuultuaan ennustuksen omasta kuolemastaan.
Tuottaja Barrie Dunn näki vuoden 1999 elokuvan Atlantic Film Festivalilla. Clattenburg, Dunn, Robb Wells ja John Paul Tremblay kehittivät siitä tv-sarjan. The Comedy Network hylkäsi ehdotuksen, mutta Showcase tarttui vähäbudjettiseen, röyhkeään mockumentaryyn. Ensimmäinen kuuden jakson kausi alkoi 22.4.2001.
Tuotannon kolme vaihetta
| Vaihe | Vuodet | Sisältö ja ominaisluonne |
|---|---|---|
| Esihistoria | 1995–1999 | Lyhytelokuvat ja mustavalkoinen pilottielokuva; henkilöt synkempiä ja rikollisempia |
| Showcase–Clattenburg | 2001–2008 | Kaudet 1–7, jouluspesiaali ja Say Goodnight to the Bad Guys; rosoisin ja yleisesti arvostetuin kausi |
| SwearNet/Netflix/TPB+ | 2013– | Kolmikko osti oikeudet, perusti SwearNetin, teki kaudet 8–12, animaation, kiertueet, Jailin ja verkkosisältöä |
Robb Wells, John Paul Tremblay ja Mike Smith hankkivat oikeudet vuonna 2013. Netflix julkaisi kaudet 8–12 vuosina 2014–2018. John Dunsworth kuoli vuonna 2017; 12. kausi jäi hänen viimeiseksi Lahey-esiintymisekseen.
Kuvaustapa
Sarja jäljittelee halpaa seurantadokumenttia:
- käsivarainen kamera, äkkipanoroinnit ja pitkät otot
- henkilöt puhuvat suoraan kuvaajille
- kuvausryhmä voi joutua tulitaistelun tai pidätyksen keskelle
- kohtauksilla on suunniteltu tavoite, mutta dialogia improvisoidaan paljon
- virheet, päälle puhuminen ja näyttelijöiden pidätelty nauru voivat jäädä lopulliseen otokseen
- näyttelijät esiintyvät usein julkisuudessa hahmoinaan
Clattenburg on nimennyt tärkeiksi vaikutteiksi cinéma vérité -dokumentit, Mayslesin veljesten Salesmanin ja erityisesti Copsin.
Keskeiset henkilöhahmot
Kolmikko
| Hahmo – näyttelijä | Pääominaisuudet | Maneerit ja tunnusmerkit |
|---|---|---|
| Ricky LaFleur – Robb Wells | Lyhytpinnainen, lojaali, kannabiksen kasvatuksessa lahjakas mutta muuten tietämätön | Rickyismit eli väärin muistetut sanonnat; syyttää Corya ja Trevoria; pyytää tupakkaa; asuu Shitmobilessa; kykenee puhumaan poliisin pyörryksiin |
| Julian – John Paul Tremblay | Kolmikon johtaja ja ”järkevin”; kunnianhimoinen suunnittelija, jonka ahneus kasvattaa aina operaatiota | Musta paita, jatkuvasti kädessä rommi-cola jäillä – jopa kaatuessa; puhuu rauhallisesti ja delegoi vaaralliset työt muille |
| Bubbles – Mike Smith | Herkkä, teknisesti taitava ja moraalisin; rakastaa kissoja ja ystäviään | Erittäin paksut silmälasit, käheä ääni, vajassa asuminen, ostoskärryjen korjaus, ”kitties”; stressissä ääni nousee kirkumiseksi; Conky-nukke ilmaisee tukahdutettua aggressiota |
Sunnyvalen vastavoimat ja läheiset
| Hahmo – näyttelijä | Luonne ja maneerit |
|---|---|
| Jim Lahey – John Dunsworth | Entinen poliisi ja puistonvalvoja. Älykäs mutta pakkomielteinen alkoholisti. Puhuu viinasta melkein jumalallisena voimana ja rakentaa ”shit”-alkuisia vertauskuvia: shitwinds, shithawks, shitabyss. |
| Randy – Patrick Roach | Laheyn apulainen ja rakastettu. Hyväntahtoinen, mutta helposti manipuloitava. Kulkee lähes aina ilman paitaa, rakastaa juustohampurilaisia ja muuttuu tappelussa yllättävän vaaralliseksi. |
| Lucy – Lucy DeCoutere | Rickyn on–off-kumppani ja Trinityn äiti. Haluaisi vakaata elämää, mutta palaa toistuvasti Sunnyvalen kaaokseen. |
| Sarah – Sarah E. Dunsworth | Terävä, käytännöllinen ja suojeleva. Näkee Rickyn huijaukset välittömästi ja puolustaa etenkin Corya ja Trevoria. Näyttelijä oli John Dunsworthin tytär. |
| Trinity – Jeanna Harrison | Rickyn tytär; kasvaa lapsesta nuoreksi äidiksi. Perii isänsä impulsiivisuutta mutta yrittää rakentaa vakaampaa perhettä. |
| Ray – Barrie Dunn | Rickyn kasvatti-isä, entinen rekkakuski ja itse julistautunut kalvinisti. Juopottelee, pelaa videopokeria ja lavastaa liikuntakyvyttömyyttään. ”Way she goes” selittää kaiken. |
| Barbara Lahey – Shelley Thompson | Puiston omistaja ja Jimin entinen vaimo. Yrittää hallita puistoa liikeperiaatteilla mutta ajautuu itsekin sen liittoutumiin ja romansseihin. |
Apurit, yrittäjät ja viholliset
| Hahmo – näyttelijä | Luonne ja maneerit |
|---|---|
| J-Roc / Jamie – Jonathan Torrens | Valkoinen amatööriräppäri, joka rakentaa itselleen liioitellun hiphop-identiteetin. ”Know’m sayin’?” toistuu jatkuvasti; johtaa Roc-Pilea ja kieltäytyy olemasta Jamie. |
| Tyrone/T – Tyrone Parsons | J-Rocin rauhallisempi työpari, DJ ja Roc-Pilen käytännöllinen tukipilari. |
| Cory – Cory Bowles | Innokas mutta helposti johdateltava apuri. Hakee hyväksyntää, nostaa käden high fiveen ja päätyy lähes aina syntipukiksi. |
| Trevor – Michael Jackson | Coryn pitkä, laiha ja vielä epävarmempi työpari. Ricky komentaa kaksikkoa kuin palveluskoiria. |
| Jacob Collins – Jacob Rolfe | Trevorin tehtävän myöhempi perijä. Ihailee Juliania niin paljon, että pukeutuu ja elehtii tämän tavoin; päätyy Trinityn puolisoksi. |
| Cyrus – Bernard Robichaud | Nahkatakkinen kiusaaja ja huumekauppias. Ajaa Corvettea, kantaa pistoolia ja vaatii muita poistumaan samalla kun sama kappale soi autossa. |
| Sam Losco – Sam Tarasco | Epäonninen eläinlääkäri, poliitikko ja rikollinen. Ulkonäön ja käytöksen asteittainen villiintyminen synnyttää ”caveman”-vitsin. |
| Philadelphia Collins – Richard Collins | Jacobin isä, sinapintahrainen yrittäjä ja rajusti röyhtäilevä ”Mustard Tiger”. |
| George Green – George Green | Poliisi ja myöhemmin poliisipäällikkö. Ricky pitää häntä maailman tyhmimpänä poliisina, mutta George palaa aina yrittämään poikien pidättämistä. |
| Don/Donna – Leigh MacInnis | Henkinen hieroja Don ja äänekäs Donna esitetään kahtena hyvin erilaisena persoonana; myöhemmin Donna liittoutuu Barbin ja Candyn kanssa. |
Jakson juonirakenne ja rytmitys
Tyypillinen klassinen 23 minuutin jakso toimii näin:
- Kylmä avaus: pieni arkinen ongelma, haastattelu tai keskeneräinen riita. Katsoja pudotetaan tapahtumiin ilman selittävää johdantoa.
- Julianin suunnitelma: tarvitaan rahaa, asunto, auto, huume-erän kuljetus tai keino välttää ehdonalaisen rikkominen.
- Rinnakkainen vastasuunnitelma: Lahey ja Randy valvovat poikia; Lucy, Sarah tai Barb vaatii normaalia elämää.
- Laajennus: Ricky lisää tarpeettoman riskin, Julian kasvattaa tuottotavoitetta ja Bubbles yrittää asettaa moraalisen rajan.
- Näennäinen onnistuminen: ongelma näyttää ratkenneen. Tässä kohdassa jakso usein hidastuu hetkeksi.
- Kasaantuva farssi: kaksi tai kolme aiemmin istutettua sivujuonta osuvat samaan paikkaan. Cory ja Trevor ymmärtävät ohjeen väärin, Lahey on liian humalassa ja poliisi saapuu.
- Nopea katastrofi: huutaminen, takaa-ajo, aseet tai pidätys. Dokumenttikamera joutuu keskelle toimintaa.
- Jälkihaastattelu: hahmo rationalisoi tapahtuneen. Ricky selittää tappion voitoksi tai syyttää painovoimaa, yhteiskuntaa ja Corya.
Kauden mittakaavassa rakenne on vastaava: pojat vapautuvat tai aloittavat tyhjästä, rakentavat yhä suuremman operaation, menestyvät hetken ja menettävät kaiken finaalissa. Seuraava kausi voi ohittaa seuraukset lyhyellä selityksellä. Sarja on siksi samanaikaisesti episodimainen ja serialisoitu.
Netflix-kausilla jaksot pitenivät usein 23–32 minuuttiin. Tämä antoi sivuhahmoille enemmän tilaa, mutta klassisten kausien armoton rytmi löystyi.
Parhaat jaksoideat
Nämä eivät ole pelkästään pistemääräjärjestys, vaan jaksoja, joissa sarjan perusidea toimii erityisen kekseliäästi:
| Jakso | Miksi idea toimii |
|---|---|
| The Bible Pimp (2.5) | Pojat kohtaavat vielä itseäänkin häikäilemättömämmät huijarit. Uskonnollinen kaupustelu peilaa Julianin rikollista yrittäjyyttä. |
| If I Can’t Smoke and Swear, I’m Fucked (3.3) | Ricky yrittää puolustaa oikeuttaan tupakoida ja kiroilla oikeussalissa. Hahmon kieroutunut logiikka kohtaa instituution. |
| Closer to the Heart (3.5) | Rush-liput johtavat Alex Lifesonin sieppaamiseen. Julkkisvieras ei ole irrallinen cameo vaan suoraan Bubblesin unelman ja Rickyn väärinkäsitysten palveluksessa. |
| The Delusions of Officer Jim Lahey (3.7) | Lahey pukee poliisiunivormun ja vajoaa kokonaan entiseen identiteettiinsä. Dunsworthin fyysinen komedia on huipussaan. |
| Conky (4.5) | Hammaslääkärimatkasta tulee psykologinen kauhufarssi, kun Bubblesin nukke alkaa hallita tilannetta ja loukata Rickyä. |
| Workin’ Man (4.8) | Ricky joutuu korjaamaan huumekauppaa samalla kun hän on mukana Rita MacNeilin sadonkorjuuryhmässä. Täydellinen esimerkki rinnakkaisjuonien törmäyttämisestä. |
| The Fuckin’ Way She Goes (5.3) | Rayn itsepetos, uhkapelaaminen ja ”way she goes” -filosofia muodostavat yhden sarjan vahvimmista hahmotutkielmista. |
| I Am the Liquor (5.9) | Laheyn juopumus muuttuu täydelliseksi, lähes yliluonnolliseksi varmuudeksi. Jakson nimi tiivistää koko hahmon. |
| Three Good Men Are Dead (7.3) | Lahey, Randy ja Phil lavastetaan rikollisiksi; pojat joutuvat auttamaan tavallisia vihollisiaan. Poikkeuksellisen tiheä, tumma toimintafarssi. |
| The Mustard Tiger (7.5) | Sebastian Bachin, Phil Collinsin ja junakuljetuksen tarinat kietoutuvat yhteen. Sivuhahmot saavat absurdiudestaan huolimatta aidosti inhimillisiä hetkiä. |
| A Shit River Runs Through It (7.10) | Mallijuna kuljettaa kannabista Yhdysvaltain rajan yli. Lapsellinen harrastus yhdistyy suuren mittakaavan rikosoperaatioon. |
| Say Goodnight to the Bad Guys (2008) | Finaalin jatko-osa osoittaa, kuinka pojat onnistuvat tuhoamaan jopa saavutetun voiton yhden juhlaillan aikana. |
Three Good Men Are Dead sijoittuu toistuvasti fanilistojen kärkeen; Closer to the Heart, Conky ja Workin’ Man ovat samoin vakiintuneita suosikkeja.
Kuinka monta kertaa he ovat vankilassa?
Tähän ei ole yhtä virallista lukua, koska voidaan laskea:
- pidätykset
- erilliset tuomiot
- kausien välissä suoritetut vankeudet
- lyhyet putkakäynnit
- elokuvat ja verkkolyhärit
- kokonaan vankilaan sijoittuva Trailer Park Boys: Jail
Klassisen live-action-pääsarjan turvallinen laskutapa tuottaa vähintään seitsemän erillistä vankeusjaksoa tai vankilaan päättyvää kierrosta, kun mukaan lasketaan Ricky ja Julianin ennen ensimmäistä jaksoa alkanut tuomio sekä kausien 1–5 ja 7 suuret vankilasyklit. Kaikki kolme eivät ole jokaisella kerralla vangittuina, ja Bubbles on vankilassa selvästi Rickyä ja Juliania harvemmin.
Vankilakierre ei kuitenkaan lopu tähän: vuoden 2014 verkkovälikausi näyttää kolmikon vankilassa, ja Trailer Park Boys: Jail tekee vankeudesta koko sarjan lähtökohdan. Virallisella sivulla Jail on nykyisin merkitty kaksikautiseksi; toisen kauden yhteydessä näkyy kahdeksan jaksoa.
Siksi täsmällisin vastaus on: vankila ei ole sarjassa yksittäinen tapahtuma vaan toistuva nollausmekanismi. Ricky ja Julian ovat vuosien mittaan vankilassa lukuisia kertoja; koko laajennetun tuotannon pidätyksistä ei ole luotettavaa virallista kokonaislukua.
Elokuvat
Varsinaiset pitkät TPB-elokuvat: 4
-
Trailer Park Boys: The Movie / The Big Dirty (2006)
Osittain oma jatkuvuutensa. Pojat suunnittelevat kolikoihin kohdistuvaa ”Big Dirty” -ryöstöä. -
Trailer Park Boys: Countdown to Liquor Day (2009)
Jatkaa Say Goodnight to the Bad Guys -spesiaalia; Lahey rakentaa Sunnyvalesta siistittyä yhteisöä. -
Trailer Park Boys: Don’t Legalize It (2014)
Clattenburg-kauden päätös. Ricky vastustaa kannabiksen laillistamista, koska pelkää liiketoimintansa romahtavan. -
Standing on the Shoulders of Kitties: The Bubbles and the Shitrockers Story (2024)
Bubblesin yhtye lähtee Euroopan-kiertueelle Billy Bob Thorntonin The Boxmastersin kanssa.
Jos vuoden 1999 mustavalkoinen pilottielokuva lasketaan mukaan, määrä on viisi. Jos mukaan otetaan lisäksi metakomedia Swearnet: The Movie (2014), luku nousee kuuteen, mutta se ei ole varsinainen Ricky–Julian–Bubbles-tarina samalla tavalla.
Spesiaalit ja kuvatut live-/stand-up-esitykset
Kolmikon live-esitykset ovat pikemminkin hahmoissa esitettyä tarinallista varietee- ja sketsikomediaa kuin perinteistä mikrofonistand-upia.
Tarinalliset tv-spesiaalit
- Dear Santa Claus, Go Fuck Yourself / Xmas Special (2004) – esiosa vuoteen 1997; näyttää useiden maneerien alkuperän.
- Hearts of Dartmouth: Life of a Trailer Park Girl (2006) – dokumentaarinen taustaspesiaali.
- The Trailer Park Boys 101 (2007) – Alex Lifesonin juontama kooste ja kulissikatsaus.
- Say Goodnight to the Bad Guys (2008) – alkuperäisen Showcase-kauden epilogi.
- Dear Santa Claus, Go Fuck Yourself – 20th Anniversary Edition (2020) – uutta John Dunsworth -materiaalia sisältävä joulujulkaisu.
Kuvatun kiertue-esityksen ja juonikehyksen yhdistelmät
- Live in Fkin’ Dublin** (2014) – kuvattu Olympia Theatressa 9.5.2013; pojat määrätään yhteiskuntapalveluna valistusesitykseen.
- Live at the North Pole (2014) – jouluteemainen live-esitys.
- Drunk, High & Unemployed: Live in Austin (kuvattu 2015, julkaistu 2016) – hahmostand-upia, yleisöosuuksia ja sarjan vitsejä.
Dublinin spesiaalin pituus on noin 80 minuuttia, ja siihen lisättiin sarjan tapaan kuvattu alku ja loppu.
Muut merkittävät sivusarjat ja verkkokokonaisuudet
- Trailer Park Boys: Out of the Park – Europe (2016)
- Out of the Park – USA (2017)
- Trailer Park Boys: The Animated Series, kaudet 1–2 (2019–2020)
- Trailer Park Boys: Jail, kaksi kautta
- Jail Shorts
- Park After Dark -videopodcast
- The Podcash
- The SwearNet Show
- välikaudet 7.5 ja 8.5 sekä suuri määrä TPB+/SwearNet-lyhytmateriaalia
Kuinka pitkään tuotanto jatkui taukoamatta?
Pääsarjaa ei tuotettu tauotta.
- Ensimmäinen tv-jakso: 2001
- alkuperäinen yhtäjaksoinen Showcase-kausi: 2001–2008, noin 7 vuotta
- pitkä tauko live-action-pääsarjassa
- Netflix-kaudet: 2014–2018, noin 4 vuotta / viisi peräkkäistä julkaisuvuotta
- animaatio, verkkosisältö ja Jail jatkoivat brändiä tämän jälkeen
- koko elokuva- ja televisiofranchisen aikajana: 1999–2026, noin 27 vuotta, mutta ei tauotta
Jos lähtökohdaksi lasketaan The Cart Boy vuodelta 1995, samojen tekijöiden yhteistyö ulottuu noin 31 vuoden ajalle. Virallinen sivusto itse merkitsee franchisen vuosiksi 1999–2026. Trailer Park Boys -virallinen sivusto
Tiiviisti: pisin kiistatta yhtäjaksoinen pääsarjan tuotanto-/esitysjatkumo oli alkuperäinen 2001–2008-vaihe; koko TPB-ilmiö on jatkunut eri muodoissa yli neljännesvuosisadan.
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti