Dracula - elokuvat, asiaa

 Dracula - elokuvat, asiaa 

(artikkeliin käytetty chatgpt:tä, typoja ja disinformaatiota saattaa esiintyä)

Ohjaaja Francis Ford Coppola (Kummisetä-trilogia) loi Bram Stokerin klassikkoromaanin pohjalta visuaalisesti upean ja tunnelmallisen vampyyrielokuvan, joka erottuu sekä tyylillään että näyttelijöiden suorituksillaan.

Päänäyttelijät

  • Gary Oldman – Kreivi Dracula (moniulotteinen, karismaattinen ja pelottava)

  • Winona Ryder – Mina Murray / Elisabeta (draamaa ja romantiikkaa)

  • Anthony Hopkins – Professori Van Helsing (höystetty huumorilla ja raadollisuudella)

  • Keanu Reeves – Jonathan Harker (jälkikäteen arvosteltu, mutta omintakeinen)

  • Sadie Frost – Lucy Westenra (sensuelli ja traaginen)

  • Richard E. Grant – Tohtori Jack Seward (neuroottinen ja naiivi)

  • Tom Waits – Renfield (häiriintynyt ja unohtumaton)

Elokuvan rytmitys ja tyyli

  • Alku (Transylvania): Hidas, tunnelmallinen ja painostava – Draculan ja Harkerin kohtaamisessa on goottista kauhua.

  • Keskipitkät (Lontoo): Nopeutuu romanssin ja kauhun myötä – Lucyn vampyyrismi ja Draculan vietteleminen antavat dramaattista jännitystä.

  • Loppu (Transylvania paluu): Raivoisa ja emotionaalinen – lopputaistelu on visuaalisesti hurja (käytettiin vähän CGI:tä, ennemmin praktikaali erikoistehosteita).

  • Coppolan käyttämä teatterimaisuus: Käytti praktikaali efektejä, varjoteatteria ja vanhanaikaisia filmausmenetelmiä (ei tietokoneanimaatiota).

Vastaanotto ja kriitikoiden mielipiteet

  • Oscar-voitot (3): Paras puvustus, paras maskeeraus, paras lavastus.

  • Arvostelut:

    • Kehut: Visuaalisesti upea, Gary Oldmanin ja Anthony Hopkinsin suoritukset, uskollisuus Stokerin teoksen hengelle.

    • Kritiikki: Jotkut pitivät Keanu Reevesin suoritusta jäykkänä, ja juonen rytmiä epätasaisena (romantiikka vs. kauhu).

  • Kulttiasema: Elokuva on noussut goottisen kauhun klassikoksi, ja sen romanttinen, barokkityylinen Dracula on vaikuttanut vampyyrikuvastoon pitkään.

Vertaileva arvio

  • Verraten esim. Bram Stoker’s Dracula (1979): Coppolan versio on paljon emotionaalisempi ja visuaalisempi.

  • Verraten modernimpiin vampyyreihin (UnderworldTwilight): Tämä Dracula on väkivaltainen, seksuaalinen ja psykologisesti monimutkainen.




"Dracula – Verevä vainaja" (Dracula: Dead and Loving It, 1995) – Leslie Nielsenin komediallinen vampyyriparodia

Ohjaaja Mel Brooks ja koomikko Leslie Nielsen (Airplane!The Naked Gun) toivat Bram Stokerin klassikkotarinaan absurdin komedian, joka parodioi sekä vampyyrejä että klassista kauhuelokuvaa – erityisesti Francis Ford Coppolan Draculaa (1992).

Huumorin tyyli

  • Slapstick & farssi:

    • Dracula (Nielsen) liukastuu verilammikkoon ja tekee täydellisen koomisen kaatumisen.

    • Renfield (Peter MacNicol) syö kärpäsiä liioitellun innokkaasti ja pudottaa sattumalta koko purkin.

  • Sanaleikit ja meta-huumori:

    • "Minä en juo... viiniä" (Dracula sanoo tämän juodessaan verta).

    • Kriitikoiden mukaan liian pitkä kohtaus, jossa hahmot jatkavat keskustelua samaan aikaan kun kamera kiertää ympärillä.

  • Visuaaliset vitsit:

    • Kun vampyyrit hävittävät uhrinsa, jää jäljelle pelkkä pieni tuhkapino (kliseinen kauhuelokuvaklisee liioiteltuna).

    • Kun Dracula muuttuu lepakoksi, se on ilmeisesti räpylöillään heilutteleva mies pahvilepakon siivissä.

Leslie Nielsenin Dracula

  • Suoritus: Nielsenin vakava, mutta täysin tietoinen liioittelu tekee hänestä täydellisen parodian – hänen silmänräpäyksensä ja maneerit ovat kultaa.

  • Klassiset Nielsen-vitsit:

    • Kun hän sanoo "En ole hullu!" ja katsoja näkee hänen hullun naurunsa.

    • Hänen epäonnistuneet yrityksensä olla uhkaava (esim. kun hän "karkaa" hitaasti kävelemällä).

Juonen rakenne (komedian näkökulmasta)

  1. Alku (Transylvania):

    • Dracula ostaa kiinteistön Englannista – myyjä (Harvey Korman) yrittää epätoivoisesti piilotella että paikassa on kummitus.

    • Harkerin (Steven Weber) kohtaus Draculan kanssa on täynnä kiusallisia hiljaisuuksia ja outoja eleitä.

  2. Keskimmäinen osa (Lontoo):

    • Lucy (Lysette Anthony) muuttuu vampyyriksi, mutta hänen "kauhistuttava" ilmeensä on liioitellun typerä.

    • Van Helsing (Mel Brooks itse) tappaa vahingossa potilaan ja selittää sen "pieneksi virheeksi".

  3. Loppu (Taistelu vampyyreja vastaan):

    • Tikku-ukko-efektit ja huonot räjähdykset tekevät taistelusta tahallisen halvan näköisen.

    • Draculan kuolema on yliampuva melodraama auringonvalossa.

Vastaanotto ja arvostelu

  • Kriitikoiden suhtautuminen:

    • Jotkut pitivät sitä "liian tyhmänä" – Brooks ja Nielsen eivät välttämättä yltäneet Young Frankensteinin (1974) tasolle.

    • Fanit rakastivat sen tajutonta huumoria – erityisesti Nielsenin ja Brooksin yhteistyö.

  • Kulttielokuvan asema: Se on arvostettu retrokomediana, joka parodioi niin vampyyrejä kuin vanhoja kauhuleffoja.

Vertaileva arvio

  • Verrattuna The Naked Gun -sarjaan:

    • Samantyyppistä huumoria, mutta vampyyriteemalla.


Dracula -elokuvien franchise kattaa yli vuosisadan ajalta lukuisia elokuvia, sarjoja ja sovituksia, joissa käsitellään Bram Stokerin klassikkoromaanin (1897) hahmoa. Tässä on laaja katsaus eri aikakausien ja genrejen edustajiin:

Klassiset kauhuelokuvat

  1. Nosferatu (1922) - F.W. Murnaun mykkäelokuva (epävirallinen sovitus)

  2. Dracula (1931) - Bela Lugosin ikoninen tulkinta

  3. Horror of Dracula (1958) - Christopher Leen ensimmäinen Hammer-filmatisointi

Modernit kauhut ja romanttiset versiot

  1. Bram Stoker's Dracula (1992) - Francis Ford Coppolan visuaalisesti upea versio

  2. Dracula 2000 - Nykyaikainen uudistus

  3. Dracula Untold (2014) - Alkuperäistarina supersankarin kaavalla

Komediat ja parodiat

  1. Love at First Bite (1979) - Disko-aikainen romanttinen komedia

  2. Dracula: Dead and Loving It (1995) - Mel Brooksin ja Leslie Nielsenin parodia

  3. Hotel Transylvania - Animaatiokomediasarja

TV-sovitukset ja sarjat

  1. Dracula (2013) - BBC:n moderni minisarja

  2. Castlevania - Netflix-animaatio (videopeliin perustuva)

  3. Renfield (2023) - Draculan palvelijan tarina

Epäviralliset jatko-osat ja spin-offit

  1. Blade: Trinity (2004) - Dracula esiintyy modernissa toteutuksessa

  2. Van Helsing (2004) - Universalin monsteriversumin osa

  3. The Last Voyage of the Demeter (2023) - Laivamatkasta kertova kauhuelokuva

Franchisen nykytila

  • Universal Pictures kehittää uutta "Dark Universea" Draculan kanssa

  • Netflix ja muut streamauspalvelut tuottavat uusia sovituksia

  • Videopelisarjat kuten Castlevania pitävät hahmon elossa

Coppolan draculalle 4/5 Tähteä, Leslie Nielsenin tähdittämälle dracula - verevä vainaja leffalle 2,5/5 tähteä!!














Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Christer Pursiaisen kirja Enok - seitsemäs Adamista - raamatullinen tarina

The Count of Monte Cristo - Monte Criston Kreivi Tv-sarja ja elokuva 2024

Christer Pursiainen Trotski - kirja, historiallinen henkilö

John B Simonin - Mahdoton Sota - Strangers in a stranger land - kirja hommaa

Punainen Skorpioni - Red Scorpion 1 ja 2 - muistoja

13th Warrior (13:sta soturi) ja Eaters of the Dead, Elokuva - ja Kirja Arvostelu

Katsaus Children of the Corn elokuviin - eli maissilapset hommia Käsittelyssä ensimmäinen osa ja kolmas elokuva "Urban Harvest"

Jyrki Korpua - Tolkien ja Kalevala - mietteitä

Ennustus eli The Omen (1976) - yliluonnollinen kauhu

A Nightmare On Elm Street Part 3 - Arvostelu