Isaac Asimovin - Foundation kausi 1 - scifi juttua

 Isaac Asimovin - Foundation kausi 1 - scifi juttua

Isaac Asimovin Säätiö-kirjat

• Alkuperäinen trilogia (1951–1953): Foundation, Foundation and Empire, Second Foundation.

• Laajennukset ja jatko-osat: Asimov palasi sarjaan 1980-luvulla (Foundation’s Edge, Foundation and Earth).

• Lisäksi hän yhdisti Säätiö-universumin muihin kirjoihinsa (Robotti-sarja, Imperiumi-sarja).

• Keskeinen idea: psykohistoria = matemaattinen teoria, jonka avulla voidaan ennustaa suurten ihmisjoukkojen käyttäytymistä.

• Hari Seldon on teorian kehittäjä. Hän näkee galaktisen imperiumin romahduksen ja käynnistää Säätiö-projektin, jolla pyritään lyhentämään tulevaa pimeää kautta 30 000 vuodesta noin 1000 vuoteen.

Apple TV+:n Foundation-sarja (2021–)

• Sarja on vapaa sovitus Asimovin kirjoista.

• Iso ero kirjoihin: painottaa henkilödramaa ja pitkää aikaskaalaa näyttelijöiden kautta (esim. "Brother Day" – kloonikeisarit).

• Hari Seldon (Jared Harris) on esitetty profeettamaisena, jopa myyttisenä hahmona.

• Psykohistoria on kuvattu melkein "sci-fi-versiona ennustamisesta" – enemmän narratiivinen voima kuin pelkkä teoria.

🇫🇮 Suomalaisnäyttelijä Foundation-sarjassa

Mukana on suomalaisnäyttelijä Laura Birn. 

• Hän esittää sarjassa Eto Demerzel (androdi / robotti). 

• Lisäksi Krista Kosonen on ilmoittanut liittyvänsä sarjaan kolmannella kaudella.

Hari Seldon ja John Nash -vertaus (Kaunis mieli)

• John Nash (matemaatikko, Nobelin taloustieteen palkinto) tunnetaan peliteorian kehittäjänä. Hän kärsi paranoidista skitsofreniasta, mikä kuvattiin elokuvassa Kaunis mieli (A Beautiful Mind, 2001).

• Vertaus syntyy siitä, että molemmat:

  • olivat nerokkaita matemaatikkoja, jotka kehittivät mullistavia teorioita ihmisten toiminnan ennustamiseen.

  • näkivät kaavoja ja rakenteita siellä, missä muut näkivät kaaoksen.

  • kokivat, että heidän teoriansa voisivat muuttaa maailman kulkua.

• Ero:

  • Nashin työ oli todellista ja perustui talouteen/peliteoriaan.

  • Seldonin psykohistoria on fiktiivinen, laajamittainen "yhdistelmä sosiologiaa + matematiikkaa + historiaa".

• Apple-sarjassa Hari Seldonista on tehty ajoittain eristäytynyt, lähes pakkomielteinen hahmo, mikä korostaa tätä "Kaunis mieli" -tyylistä mielikuvaa matemaatikosta, joka elää maailmansa ja visionsa vankina.

Tässä vertaus Hari Seldonista John Nashiin ja jopa Osama Bin Ladeniin!!

 Hari Seldon (fiktiivinen hahmo – Isaac Asimovin Foundation-sarja)

• Rooli: Matemaattinen nero ja "psykohistorian" kehittäjä, joka pystyy ennustamaan suurten ihmisjoukkojen käyttäytymistä tilastollisesti.

• Tavoite: Pitkän aikavälin yhteiskunnallinen suunnittelu – minimoida kaaos ja kärsimys galaktisen imperiumin romahduksen jälkeen.

• Luonne: Idealisti, joka uskoo tieteeseen ja rationaalisuuteen. Toimii piilosta, jättää suunnitelman jälkipolville.

• Symboliikka: Äärimmäinen usko älyyn ja mallinnettavuuteen ihmiskunnan kohtalon ohjaamisessa.

John Nash (todellinen henkilö – matemaatikko, peliteorian kehittäjä)

• Rooli: Matemaattinen nero, jonka peliteoria mullisti taloustiedettä ja yhteiskuntatieteitä.

• Tavoite: Ymmärtää yksilöiden rationaalista käyttäytymistä kilpailu–yhteistyö-ympäristöissä.

• Luonne: Eristynyt, älykäs, myöhemmin psykoottinen; kamppaili todellisuuden ja oman teorian rajalla.

• Symboliikka: Älyn ja hulluuden raja; rationaalisuuden matemaattinen malli vs. irrationaalinen todellisuus.

Osama bin Laden (todellinen henkilö – jihadistijohtaja)

• Rooli: Poliittis-uskonnollinen ideologi ja terroristiverkoston rakentaja.

• Tavoite: Globaali vallankumous ja islamilaisen maailman yhdistäminen länsimaista vaikutusta vastaan.

• Luonne: Visionääri omalla tavallaan – suunnitteli pitkän aikavälin strategiaa ja toimi varjosta käsin.

• Symboliikka: Fanatismin, ideologisen determinismin ja historian ohjaamisen väkivaltaisen muodon ilmentymä.

Kaikki kolme pyrkivät ennustamaan, ohjaamaan tai haastamaan ihmisen käyttäytymistä suurissa järjestelmissä:

• Seldon: matemaattinen ennustaja, haluaa ohjata historiaa tieteellisesti.

• Nash: matemaattinen analyytikko, haluaa ymmärtää ihmisen päätöksenteon logiikkaa.

• Bin Laden: ideologinen manipuloija, haluaa muokata historiaa uskon ja väkivallan kautta.

Kaikki kolme toimivat systeemiajattelijoina, mutta eri moraalisin ja metodisin lähtökohdin:

• Seldon luottaa tieteeseen ja moraaliin.

• Nash luottaa teoriaan ja yksilön rationaalisuuteen.

• Bin Laden luottaa uskoon ja tahdonvoimaan.

Hari Seldon on rationalisti-utopisti,
John Nash on rationaalinen realisti,
ja Osama bin Laden on ideologinen deterministi.

Isaac Asimovin Foundation-sarjan “Säätiö” ja Al-Qaida voidaan asettaa rinnakkain monella tavalla, erityisesti jos katsotaan niiden nimeä, tarkoitusta ja symbolista merkitystä. Molemmat käsittelevät järjestöä, joka toimii historian käännekohdassa ja tavoittelee pitkäjänteistä muutosta maailmanjärjestykseen.

Nimen taso: Foundation vs. Al-Qaida

Elementti	Foundation (Säätiö)	Al-Qaida (القاعدة)
Merkitys kirjaimellisesti	Perusta, säätiö, tukirakenne	Perusta, tukikohta, lähtökohta
Kielihistoria	Englannin sana foundation viittaa sekä rakennuksen perustaan että instituutioon, joka tukee jotakin tarkoitusta	Arabialainen al-qa‘ida juontaa juuren “qa‘d” (istua, olla pohjana); viittaa sekä fyysiseen tukikohtaan että ideologiseen lähtökohtaan
Konnotaatio	Rakentava, tieteellinen, organisoiva	Sotilaallinen, ideologinen, alun perin myös organisatorinen
Symbolinen merkitys	Ihmiskunnan säilyttämisen tieteellinen perusta	Uskonnollisen maailmanjärjestyksen palauttamisen ideologinen perusta

Mielenkiintoinen huomio:
Sanan foundation ja al-qaida merkitykset ovat semanttisesti lähes identtiset: molemmat tarkoittavat perustaa, alkua tai lähtökohtaa jolle rakennetaan tulevaisuus.
Erot ovat moraalisia ja maailmankuvallisia: toinen on rationaalinen ja universaali, toinen dogmaattinen ja eksklusiivinen.

Ideologinen rinnastus

Teema	Säätiö	Al-Qaida
Tavoite	Pelastaa sivistys galaktisen imperiumin romahduksen jälkeen	“Pelastaa” islamilainen maailma länsimaiden vaikutukselta
Keinot	Tiede, ennustaminen, tieto, pitkäaikainen suunnittelu	Uskonto, väkivalta, jihad, hidas strateginen sota
Johtaja	Hari Seldon – tiedemies ja visionääri	Osama bin Laden – ideologi ja strategisti
Toimintamalli	Toimii piilossa, rakentaa verkoston tulevia sukupolvia varten	Toimii solurakenteisesti, globaali verkosto
Historiakäsitys	Deterministinen, tieteeseen perustuva	Fatalistinen, jumalalliseen tahtoon perustuva
Päämäärä	Uuden sivistyksen perustaminen	Uuden kalifaatin perustaminen

 Molemmat siis käyttävät pitkän aikavälin strategiaa:

• Säätiö pyrkii ennustamaan ja muokkaamaan historiaa ilman, että ihmiset tajuavat olevansa osa suunnitelmaa.

• Al-Qaida pyrkii provosoimaan ja ohjaamaan maailman tapahtumia uskonnollisen narratiivin mukaan, usein epäsuorasti.

Filosofinen rinnastus

Ulottuvuus	Säätiö	Al-Qaida
Historiankuva	Ihmiskunta on mallinnettavissa ja sen kohtaloa voidaan hallita tieteellisesti	Historia on jumalan suunnitelma, ihminen on väline sen toteuttamiseen
Eettinen logiikka	Utilitaristinen (vähennä kärsimystä pitkällä aikavälillä)	Absolutistinen (toimi uskonnon totuuden nimissä, hinnalla millä hyvänsä)
Tieto ja usko	Tieto on vapauttavaa ja moraalista	Uskonto on totuus, tieto ilman uskoa on turmeltunutta
Kulttuurinen rooli	Sivilisaation säilyttäjä	Sivilisaation “puhdistaja”

Eli molemmat uskovat olevansa sivilisaation vartijoita, mutta heidän käsityksensä siitä, mitä pelastetaan ja miten, on täysin vastakkainen.

Metaforinen tulkinta

• Asimovin Säätiö on utopistinen rationaalinen “al-Qaida”: verkosto, joka toimii salassa historian kulun ohjaamiseksi.

• Al-Qaida on dystopinen uskonnollinen “Säätiö”: verkosto, joka toimii salassa historian kulun ohjaamiseksi – mutta väkivaltaisesti ja dogmaattisesti.

Molemmat pyrkivät luomaan “uuden maailmanjärjestyksen” romahduksen keskelle, mutta eri arvojen varaan.
Seldon rakentaa järjestystä kaaoksen kautta,
Bin Laden kaaosta järjestyksen kautta.

 Lopullinen yhteenveto

Näkökulma	Säätiö	Al-Qaida
Perusajatus	Rakennetaan uusi sivilisaatio tieteen avulla	Palautetaan vanha sivilisaatio uskon avulla
Suhde kaaokseen	Kaaos on hallittava laskennallisesti	Kaaos on väline jumalalliselle tarkoitukselle
Toiminnan perusta	Salainen järjestö, joka säilyttää tiedon	Salainen järjestö, joka levittää ideologian
Symbolinen rooli	Rationalismin viimeinen linnoitus	Fundamentalistisen vastarinnan tukikohta

Yhteenveto

• Kirjoissa: Hari Seldon = rationaalinen, kylmä matemaatikko, joka rakentaa jättimäisen suunnitelman.

• Sarjassa (Apple): hänessä on enemmän inhimillisiä säröjä ja profeetallista karismaa.

• Vertaus John Nashiin: molemmat ovat matemaattisia neroja, jotka "näkevät tulevaisuuden kaavoja", mutta samalla eristyvät ihmisistä ja saavat helposti myyttisen tai jopa hullun neron auran.

• Foundation ja Al-Qaida ovat peilikuvia:

Molemmat ovat “perustoja” tulevaisuudelle, mutta toinen rakentaa järjellä, toinen uskolla.
Toinen suojelee ihmiskuntaa tiedolla, toinen yrittää pelastaa sieluja totuudella.

En halua pisteyttää tätä Apple+ sarjaa... enkä kirjoja...ainakaan vielä! Isaac Asimov on erittäin kiinnostava henkilö scifi maailmassa!!

Wikipedia infoa Isaac Asimovin elämästä

Isaac Asimov syntyi Petrovitšissä, Smolenskin alueella, Neuvosto-Venäjällä ortodoksijuutalaiseen perheeseen. Isaacin äiti  Anna Rachel (os. Berman) ja isä Judah Asimov, joka toimi myllärinä. Isaacin nimi tulee Annan isän, Isaac Bermanin, mukaan.

Perheessä oli kaksi nuorempaa lasta, sisar Marcia (Manja, 1922–2011) ja veli Stanley 1929–1995).

Asimovin perhe matkusti Liverpoolin kautta RMS Baltic -matkustajalaivalla Yhdysvaltoihin jonne he saapuivat 3. helmikuuta 1923 kun Isaac oli vasta 3-vuotias. Asimovien perheen kotikieli oli jiddiš ja myöhemmin englanti, joten Isaac ei koskaan oppinut puhumaan venäjää

Isaac Asimov aloitti lyhyiden tieteistarinoiden kirjoittamisen jo teini-ikäisenä ja ensimmäisen tarinansa Marooned Off Vesta hän sai myytyä vuonna 1938 Amazing Stories -lehdelle.

15-vuotiaana Asimov ryhtyi opiskelemaan kemiaa Columbian yliopistossa. Hän kuitenkin keskeytti opinnot työskennelläkseen puolustusvoimille toisen maailmansodan aikana, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan ja valmistui tohtoriksi vuonna 1948. Asimov on toiminut biokemian professorina. Hänen tieteelliseen uraansa sisältyy tutkimusta muun muassa kinetiikan ja valokemian parissa.

Asimov oli myös mukana perustamassa kansainvälistä CSICOP- eli Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal -skeptikkojärjestöä vuonna 1976. Järjestön tavoitteena on tutkia puolueettomasti paranormaaleja ilmiöitä koskevia väitteitä, julkaista näiden tutkimusten tuloksia Skeptical Inquirer -lehdessä ja näin saada laajempi yleisö arvostamaan tieteellistä tutkimusta.

Kirjailijana

Tieteiskirjailija Robert Heinlein, L. Sprague de Camp ja Isaac Asimov. Philadelphia Navy Yard, 1944.

Novelli ”Yö saapuu” (1941) nosti Asimovin tieteiskirjallisuuden harrastajien keskuudessa kuuluisaksi nimeksi. Novellissa esitellään maailma, jolla on kuusi aurinkoa, ja joka pysyy koko ajan päivän valossa. Joka kahdestuhannes vuosi tapahtuu kuitenkin pimennys, joka paljastaa maailman asukkaille heidän todellisen asemansa kaikkeudessa. Myöhemmin Asimov laajensi novellin yhdessä Robert Silverbergin kanssa kirjaksi, joka myös on nimeltään Yö saapuu (1990). Tämä kirja oli kuitenkin erityylinen kuin Asimovin suosioon nostanut novelli.

Science fictionin alueella tunnetuimpia ovat Säätiö- ja Robotti-sarjat. Asimovin robottitarinoista on ilmestynyt suomeksi valikoima Robotit.

Vuonna 1972 Asimov teki paluun tieteiskirjailijana romaanilla Itse jumalat. 1980-luvulla hän kirjoitti Säätiö- ja Robotit-sarjoihin useita jatko-osia.

Robotti-sarja

Novelleista ja romaaneista koostuvassa robottisarjassaan Asimov esitteli ”robotiikan kolme pääsääntöä”, jotka hän laati yhdessä sf-toimittaja John W. Campbellin kanssa. Asimov kertoi että hän muisti nuorena lukeneen paljon tieteistarinoita, joissa robotit yleensä esitettiin vaarallisina ja pelottavina. Asimov piti enemmän tarinoista, joissa robotit kuvattiin sympaattisemmassa valossa. Erityisesti vuonna 1938 ilmestyneet Eando Binderin ”I, Robot” ja Lester del Reyn ”Helen O’Loy” inspiroivat Asimovia, joka kirjoitti ensimmäisen robotti-tarinansa vuonna 1939. Asimovin novelli ”Robbie” sai Asimovin kehittämään maailman jossa robotteja valmistettiin teollisesti. Nämä robotit oli suunniteltu niin että ne olisivat turvallisia. Asimov loi aivan uudentyyppisen robotti-tarinan, joka pian levisi muidenkin tieteiskirjailijoiden piiriin. Asimov tuli myös luoneeksi uuden sanan ”robotiikka”, vaikka hän luuli sen olleen jo käytössä kun hän käytti sitä tarinassa Runaround vuonna 1942. Samassa tarinassa tekivät myös ensiesiintymisensä robotiikan kolme pääsääntöä. Aikaisemmin niihin oli vain viitattu.

Robottinovelleissa keskeinen hahmo on usein robottipsykologi Susan Calvin. Robottisarjaan kuuluvissa romaaneissa Teräsluolat (1954), Alaston aurinko (1957) ja Aamunkoiton robotit (1983) päähenkilöinä ovat maassa asuva etsivä Elijah Baley ja humanoidirobotti R. Daneel Olivaw, jotka ratkovat eri planeetoilla tehtyjä murhia, joihin liittyvät tavalla tai toisella robotit. Planeettojen omat, muista poikkeavat kulttuurit ja robotiikan säännöt muodostavat kirjoissa säännönmukaisuuden, jota kiertämällä rikos on kyetty tekemään.

Näissä romaaneissa robottitarinat on sijoitettu kauas tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on jakaantunut useita siirtokuntia toisille planeetoille perustaneisiin, robotteja käyttäviin avaruuslaisiin, sekä robotteja pelkääviin Maan pinnan alla asuviin ihmisiin.

Säätiö-sarja
Pääartikkeli: Säätiö-sarja

Säätiö-sarjan punaisena lankana taas on kaukaisessa tulevaisuudessa Hari Seldonin kehittämä psykohistoria, tiede jolla pystyy ennustamaan ihmiskunnan kehityksen suunnan, kunhan tarkasteltavana ovat planeetan asutusta suuremmat kokonaisuudet. Tarina kertoo Säätiöstä, jonka Hari Seldon perustaa laskettuaan koko Galaktisen Imperiumin romahtavan viidensadan vuoden kuluessa. Psykohistorian avulla hän laskee todennäköisyyksiä, joilla Säätiöstä lopulta kehittyisi uusi Imperiumi. Tarinat käsittelivät tätä viidensadan vuoden ajanjaksoa, jonka aikana kaikki ennustetut kriisit osuvat Säätiön kohdalle.

Kirja Raamatusta

Asimov kirjoitti myös teoksen Raamatusta, missä hän analysoi kirja kirjalta tapahtumien historiallista taustaa.